Tämän oli alunperin tarkotus olla vaa blogi tuon vaihtovuoden ajan, mutta nyt tuli sellanen olo, et voisin kirjotella tänne nyt täällä Suomessakin. Ainakin aina joskus, kun ehdin. Koska musta tuntuu et mun elämä on kauheen kiireistä taas...Tai vähän niinkuin tää uus blogin nimi, joka siis suomeksi tarkoittaa et "jokainen päivä on yksi pieni elämä". Mun mielestä kauheen hyvin sanottu. Siten tää elämä tulis elää, ottaa jokainen päivä ihan niinku yhtenä elämänä, nauttia siitä täysillä!:)
No ihan lyhyesti yritän päivittää mun elämäni tähän. Lähtö Argentiinasta oli yks maailman vaikeimmista asioista! En oo varmaan ikinä itkeny niin paljon. Siellä oli mun koko luokka ja kaikki perheet ym linkkariasemalla hyvästelemässä mua ja ne vielä juoksi linkkarin perässäkin jonkin matkaa...Kamalaa...Niin ne teki mulle yllätysläksiäisetkin!Ja siis no ihan lyhyesti sain järkyttävän tärkeitä ja hyviä ystäviä sieltä, ja perheitäkin vielä kolme kappaletta ja niitä kaikkia on älyttömän ikävä koko ajan! <3 mutta onneksi on facebook ja skype! me tapellaan aikaeroa vastaan ja selvitään tästä.
Samalla oli kuitenkin aika ihanainen tunne suomeutua. Vaikka mulla olikin matkalla pari mutkaa, sillä Pariisissa myöhästyin koneesta ja jouduin sinne vielä järkkäämään itelleni yösijan ja silleen...Olin pitkien lentojen jälkeen tosi väsyksissä ja jotenki vaan itketti koko ajan, koska olin henkisesti valmistautunu pääsemään kotiin jo sillon, mut en sitten päässytkään...Mutta jokainen kokemus opettaa, opin selviämään tilanteesta kuin tilanteesta:) Siinä vaiheessa kyyneleet oli taas silmissä kun vuoden jälkeen sai taas halata äitiä ja iskää ja veljeä ja siskoa ja muita rakkaita <3 Voin kertoa et se tunne oli aika sanoinkuvaamaton.
Sitten alkoi kotimatka ja semmoinen jännä totutteleminen. Monet on kyselly et miltä nyt tuntuu olla suomessa takaisin. Ja no mun vastaus on semmoinen...että kaikki on samalla tosi normaalia ja tavallista ja samanlaista kuin vuosi sitten ja samalla tuntuu et kaikki on ihan erilailla! Kai se isoin muutos on tapahtunu mussa itessäni? Tämän vuoden kokemukset on varmasti aikuistanu ja muuttanu mun ajatusmaailmaa, maailmankatsomusta, itsetuntoa ym. sellaista jos nyt yritetään käyttää psykologisia termejä ;) Vaihtovuosi antaa vaan niiiiiiin paljon, suosittelen KAIKILLE!!! :)
Musta tuntuu et oon aiva ruosteessa tämän blogin kirjotuksen kanssa...Tästä tulee sellanen tynkä, kaikesta sanon vaa ihan vähän...Musta tuntuu et olis liikaa asioita kerrottavana!!! Mutta jos nyt kirjottelis useemmin nii vois saada kaikki sanottua:D Tähän loppuun voisin heittää ihan vaa pari randomia juttua, kuten sen että 4 päivää suomeen paluun jälkeen menin isoseksi pikkusiskon riparille ja oli huippu leiri! Ja sitten alkoi koulu ja abivuosi ja ylimääräisten kurssin vääntäminen jatkuu...Ja KIRJOITUKSET! Kirjotan espanjan nyt syksyllä ja itseasiassa HUOMENNA on se kirjallinen osuus, kuuntelut meni jo! Jaaa mitäs muuta, lisäksi oon mukana Kaunotar ja Hirviö näytelmässä, Könni-kellona. Ja meidän kotona on meksikolainen vaihtarityttö Caro joka on aivan ihana <3 Jaaah ööö äiti opettaa mua ajamaan, kirjallisista muuten pääsin jo läpi, enää puuttuu inssi ja sitten saisin vaarantaa liikennettä ihan virallisesti:) Ja nyt meillä oli eilen illalla ihan super kivat lukion bileet :) No tässä oli muutama random juttu, kirjotan pian toivonmukaan, uudestaan! Jos ehdin...toisaalta kamalaa mut toisaalta hyvä juttu et on päivät näin täynnä kaikkea, varsinkin kun suurin osa asioista on kuitenkin KIVOJA! :)
Ja heii, ihanaa että mun rakkaat ystävät on pysyneet<3 Meillä jatkui juttu siitä mihin se vuosi sitten jäikin! Tämä on todellista ystävyyttä!
