Nobody said it was easy, no one ever said it would be so hard. I'm going back to the start

Muutokset ei koskaan oo mitään maailman helpoimpia asioita. Kaikki tuttu ja turvallinen on paljon helpompaa, samat vanhat rutiinit, samat ihmiset, sama päiväjärjestys aina...Onhan se paljon helpompaa, kuin ihan uuteen ympäristöön sukeltaminen, uusien ihmisten uusien ja erilaisten tapojen oppiminen ja omien tottumuksien mukauttaminen kaikkeen tähän uuteen ja kaikenlisäksi silti pysyä juuri omana itsenään, se ei aina oo kovin helppoa. Jotkut ihmiset yrittää vältellä tuollaisia tilanteita viimeiseen asti. Mä taas jostain syystä lähdin tämmöisiä uusia asioita oikein tietentahtoen ettimään. Hulluko? Ehkäpä juu, ainakin hieman. Mut mielestäni pitää uskaltaa ottaa riskejä ja kohdata uusia asioita ja ihmisiä, rikastuttaakseen ja avartaakseen maailmankuvaansa. Elämä olis aika tylsää jos se päivästä toiseen, vuodesta toiseen, olis aina just sitä samaa! Ei siinä varmaan ihan kauheasti voisi mitään oppiakaan, elämä menettäis merkityksensä. En toki sitä sano, että kaikkien täytyy lähteä ulkomaille vaihtariksi tai tehdä jotain muuta tommosta radikaalia! Ihan siellä omassa kotonakin, kotikaupungissa, kotimaassa, pystyy tehdä ja kokea uusia asioita, kunhan vain joskus uskaltaa liikkua pikkuisen pois sieltä tutusta ja turvallisesta!


Kauheen syvällisesti taas tuli tekstiä (huomaa että jotain psykaa oon koko eilisillan opiskellu xD). Mutta jotenkin heräs tämmösiä ajatuksia tässä nyt, kun oon taas ison muutoksen hiljattain käyny läpi. Eli perheen vaihto. Nyt oon sitten tässä kolmannessa ja viimeisessä perheessäni. Jaiks kuinka aika menee nopeesti!? Mutta kuten jo sanoin, muutokset ei ikinä oo mitään helpoimpia asioita, ainakaan mulle. Mä saatan kyllä olla semmoinen poikkeustapaus, jolle, varsinkin pienenä, muutokset oli jotain ihan kamalaa, sietämätöntä! :D Näin vanhemmiten oon oppinu huomaamaan et jotkut muutokset on hyvästä, suurin osa itse asiassa, ja et erilainen ei oo paha, ei välttämättä hyväkää, se on vaan erilainen :D Mun tuntemukset ennen vaihtoa oli aika semmoiset, plääh en halua muuttaa, tykkään niin kauheetsi tästä mun tokasta perheestä, nää on niin rakkaita, mä voin olla ihan rennosti oma itteni niiden kanssa, mulla on jo kehittyny omat rutiinini tässä talossa, mä tiedän missä on pesuaineet, lusikat, pikkusiskon hammasharja - kaikki! Just alko olemaan niin mukavaa ja rentoa näitten kanssa ja nyt mun pitää taas mennä, vaihtaa outoon taloon, perheeseen jota en tunne kunnolla, en tiiä yhtää niitten tavoista ym. Mua pelotti, pikkusen. Vaikka ei yhtä paljon kun ekaan perheeseen tullessa. Koska sillon en tienny oikein mistään yhtään mitään ja kaikki oli niin uutta. Nyt sentään osaan jo puhua ja kaikki perusasiat on helppo käydä läpi. Mutta silti, oli semmoinen pieni jännitys mahanpohjassa viimesenä päivänä tokassa kodissa.


Ei missään nimessä sais vertailla isäntäperheitä, kaikki on erilaisia, mutta ei silleen toistaan huonompia, joillain ihmisillä vaa kemiat sopii yhteen paremmin ku toisilla. Mulla sujui tosi hyvin ekan perheen kanssa, mutta kun siirryin tokaan perheeseen, huomasin, että voi mennä jopa paremmin :D Eli olin tosi superilonen mun tokan perheen kanssa, ja siksi oli ehkä vähän haikeeta lähteä. Kuitenkin, Rotarylla on säännöt, ja on ne kuitenki varmasti aika hyvät, just tää et vaihdetaan perhettä! Eli koko maanantain pakkailin kamojani, eikä siinä mennykkää niin kauaa ku luulin! En kyllä mitenkään tarkasti ja huolella pakannu, se oli enemmän semmosta vaatteiden ja tavaroiden pusseihin ja laukkuihin tunkemista epäjärjestelmällisessä järjestyksessä. Illalla Elim, mun uusi äiti tuli mua hakemaan pienellä valkosella autolla. 


Mun uus talo on toooosi iso ja jotenkin sen huomaa että näillä ihmisillä on vähän enemmän rahaa. Mulla on mun poismuuttaneen isosiskon huone, joka on suht simppeli, iso vaatekomero, kaks sänkyä, hylly, peili ja tuoli. Ja en nyt tässä rupee kuvailemaan liikaa taloa jne, mutta aika tilava ja mukava se on. Ja perheessä on siis äiti Elim, isä Eduardo ja kotona asuu enää kolmesta lapsesta nuorimmainen Aldana 15 v. Ja yks koira niillä on, Kata, joka asuu takapihalla, sitä en nää melkein koskaan, koska sitä ei silleen päästetä sisälle. Tosi energisiä ja melki yliystävällisiä nää on, äiti on tosin tosi kova huolehtimaan monista asoiista, mutta niinkai äideillä on yleensäki tapana. Oon nyt muutaman päivän täällä ollu ja joka päivä tuntuu vähäsen kivemmalta olla, että uskon et tuun olemaan täälläki tosi ilonen :) 


Tässä yritän valmistella kamojani. Taas vaihteeksi pakkaamassa :D Sillä huomenna aamulla varhain lähden linkalla Punta Altaan, jossa meillä on ensin lyhyt konferenssi rotaryn kanssa ja lauantaina sieltä sit lähdetään argentiinan pohjoisosan matkalle!!! Hiii, vähänkö kivaa, kolmen viikon matkalle muiden vaihtarien kanssa. Ihan samalla lailla ku eteläänki, linja-autolla ja edessä on tooooosi pitkiä matkoja, ainakin 5 yötä nukutaan linkassa jne. Mutta ei se mitään, toivon vaan että porukka on kiva, niin sitten sujuu matkaki loistavasti! Ja ainakin Laura, hollannista, on tulossa ja sen kanssa ollaan tutlu tosi läheisiksi kavereiksi, niin että ainaki yks superihana ihminen on tulossa! Mutta nyt pitäis vaan saada matkalaukku valmiiksi. Meinaan ottaa tuon jättisuuren laukkuni, koska ei mulla oikein oo muuta ku se ja sitten toi pieni ja pieni on ihan liika pieni. Ja jättisuuri on liika iso. Mut parempi niin päin kai, saan ostettua tuliaisia :D Mutta voi tässä nyt olla etten kolmeen viikkoon pääse kauheetsi päivittelemään tänne blogiin, meinaan kyl ehkä ottaa koneen mukaan, mutta viime kerrasta muistan ettei ihan hirveesti ollu vapaa aikaa, eikä kaikis paikois pakosti oo nettiä tms. 


Eli haleja paljon sinne suomeen, mulla on kaikki tosi hyvin, toivottavasti teilläkin lukijani <3 Besos! 

RuOkA

Ajattelin nyt omistaa oikein kokonaisen blogitekstin RUOALLE!!! <3 eli kertoisin vähän tarkemmin siitä, mitä suuhuni oon pistäny ja pistän täällä Argentiinassa. Ja yritän kattella jotain valaisevia kuviakin, netistä tosin, ite en oo niin kauheasti kuvaillut...


Riippuu toki paljon perheestä, mutta yleisesti ottaen syödään 4 ateriaa päivässä. Desayuno (aamainen), almuerzo (lounas), merienda (päiväkahvi) ja cena (illallinen). Aamupala syödään sillon kun herätään, lounas on siinä puolenpäivän aikoihin ja se tullaan yleensä syömään kotiin kesken työpäivän, merienda on siinä illalla viiden aikoihin siestalta herätessä ja illallinen sitten siinä yhdeksän kymmenen aikaan. Perheestä riippuu tosi paljon varmasti myös se, että onko se päivän tukevin ateria lounas vai illallinen, mun ekassa perheessä se oli illallinen, tässä perheessä se on lounas. 

AAMUPALA

facturas

lätyt dulce de lechen kanssa

Okei, aamupala. Yleensä ottaen kahvi, tee, kaakao tai mate. Jotain kuumaa siis, varsinkin tässä mun nykyisessä perheessä se tuntuu olevan tosi tärkeää. Aamupala on yleisesti jotain makeaa, eikä kovin tukeva, varmaan johtunee siitä että illallinen syödään niin myöhään ja on aika täyttävä. Normi aamiainen saattaa olla kupillinen kahvia ja keksejä, makeita suklaakeksejä vaikkapa, tai voileipäkeksejä hillon kanssa. Myös paahtoleipä hillon tai dulce de lechen kanssa on yleinen. Toisinaan myös muorja jugurtin kanssa tai jotain hedelmää, riippuu taas siitä mitä kukin haluaa. Ja jos on joku erityis päivä, esim joskus vkonloppuna FACTURAS nam. Eli semmosia leivonnaisia johin kuuluu mm voisarvet. Aika epäterveellinen aamupala yleisesti ottaen siis. Tossa kuvassa yläpuolella on tyypillisiä facturaseja. ja sitten on lättyjä dulce de lechen kanssa! 

LOUNAS

empanadas

fideos

arroz

milanesa

tarta de zapallito

Lounas tullaan yleensä siinä yhden kahden aikaan syömään kotiin töistä ja koulusta. Joinakin päivinä mä tosin joudun viedä eväät kouluun, koska on niin tiukka aikataulu aamun ja iltapäivän tuntien välillä. Lounas riippuu vähän päivästä, että onko aikaa tehdä jotain monimutkaisempaa vai keitetäänkö vaan pasta nopeesti ja syödään se voin ja juuston kanssa. Ja varmasti tässäkin, ihan niinkuin kaikessa on perhekohtasia eroja. Laitoin nyt kuviin muutamia esimerkkejä, joita syödään usein. Ekassa kuvassa empanadas, eli lihapiirakoita. Yleensä käytetään valmistaikinaa, joka muistuttaa voitaikinaa. Perinteinen täyte on jauhelihan, sipulin, oliivien ja keitetyn kananmunan sekä mausteiden seos, mutta yleisiä empanadaseja on myös kinkkujuusto täyte tai kana, kuten myös maissi ja vihannekset. Saa oikeastaan ihan ite päättää mitä haluaa tehdä. Ja näitä saa ostettua monesta paikasta valmiina, ihan niinkuin pizzaakin. 

Tokassa kuvassa on pastaa. Täällä syödään paljon pastaa, johtunee varmaan siitä että monella on italialaisia sukujuuria. Ja ihan yksinkertasesti siitä, että se on niin helppo ja nopea tehdä, se on aika halpaa ja antaa vielä hyvin energiaakin. Kastikkeita tehdään ite tai ostetaan valmiina. Riisi on toinen helppo perusruoka, jota tehdään jos ei oo oikein aikaa tai ihan muuten vaan. Ja jotenkin se on niin hyvää! Siihen seataan jotain tuorejuuston tyyppistä juustoa, ja kermasta juustoa, maustetaan ja saatetaan laittaa vielä juustoraastettakin päälle. Ja sit syödään ihan sellaisenaan tai vaikkapa herneisen ja tonnikalan kanssa. Nam. Seuraavassa kuvassa on tosi tyypillinen Argentiinalainen ruoka, milanesa. Eli ohueksi hakattu liha joka on leivitetty ja paistettu joko uunissa, pannulla tai friteerattu rasvassa. Ja se voi olla ihan naudan, possun, kanana tai kalan lihaa. Tyypillisesti syödään ranskalaisten kanssa, jos vaikka syödään ravintolassa, mutta kotona usein salaatin kanssa, tai jos tehdään evääksi, niin tehdään patongista milanesa voileipä. Tosi täyttävää ja hyväää :) Sitten kaikenlaiset piiraat on tosi suosittuja myös. Myydän valmistaikinoita näihinkin, mutta tehdään myös ite. Ja täytteeksi laitetaan vihanneksia, tonnikalaa, kinkkua ja juustoa jne, ihan nyt mitä vaan haluaa. Kaikenlaisia muitakin ruokia lounaaksi syödään ja usein jos esim otan eväitä kouluun, niin teen vaan muutaman voileivän.

MERIENDA

tortas fritas ja mate

alfajores de maizena

alfajores de chocolate

perinteiset pepa-keksit

Vähän niinkuin aamupalakin, merienda on yleensä jotain makeaa pikkupurtavaa  teen, kahvin tai maten kanssa. Oikein argentiinalaisittain tottakai maten kanssa. Tossa ekassa kuvassa näkyykin mate, torta firta leipästen kanssa. Ja noi "friteeratut kakkuset" on suolasia, rasvassa paistettuja taikinapaloja, just ihania maten kanssa. Tykkään niistä kauheetsi, mutta ei syödä kauheen usein, koska hei, upporasvapaistaminen ei oo kauheen terveellistä! 

Kaks seuraavaa kuvaa on alfajoreja, eli tommosia keksejä, joiden välissä on yleensä dulce de lecheä tai jotain hilloa. Näitä on kaikenmakuisia ja kokoisia ja hintaisia, myydään käsintehtyinä sekä ihan joka kioskissa yksittäispakattuina yleensä nlita suklaaversioita. Helppo ja epäterveellinen välipala ;) Ja viimeseen kuvaan pukkasin pepas, ihan vaan siksi että oon niitä syöny ihan hirveesti, ja tykkään niistä silti. Kaikenlaisia keksejä syödään paljon! 

ILLALLINEN

THE asado 

pizza

Argentiinalaisesta ruoasta ei voi kertoa mainitsematta ASADOA! Se ei oikeastaan oo mikää ruoka tai ateria, se on rituaali, se on kulttuuri! Se on jotain niin tärkeää argentiinalaisille. Tyypillistä on että sunnuntaisin perhe kokoontuu asadolle. se on siis nimitys vähänniinkuin grillaamiselle, tommosella parilalla esim paistetaan pitkän aikaa lievällä lämpötilalla lihaa ja makkaroita. Ja yleensä hyvin runsaita määriä. Sen lisäksi tehdään yleensä salaatteja ja leipää. Ja sitten syödään vähintään kolme kierrosta, aina vaan lisää ja lisää ja lisää! En ymmärrä miten argentiinalaiset syö niin paljon!? Mutta siis pointtiin, asado on jotain tosi tärkeetä argentiinalaisille, varmasti ruoan lisäksi juts se koko perheen yhdessäolo! 

Toinen kuva on pizza, se ei tosiaankaa oo argentiinalainen keksintö, mutta sitä syödään paljon, ja jossain määrin se eroaa suomen pizzoista aika paljon. Pohja on yleensä paksumpi, riiippuen tosin paljon, ja juusto jota käytetään on erilainen. Mutta tosi herkkkkkuja noi pizzat! 

Tämä oli nyt tälläinen hyvin vajavainen ruokapostaus, koska en tosiaankaan maininnut kaikkea mitä täällä syödään. Voisin tehdä jälkkäreistä jonku oman kirjoituksensa josku...:D mutta jos vähän jotain kuvaa sais.