He said, if you dare come a little closer

1. Kiitä antajaa:

Muchas gracias memmaseni :)

2. Kirjaa tähän viisi blogia jotka haastat:

Anteeksi, oon tylsimys enkä haasta ketään...

3. Toivo, että ihmiset joille jätit palkinnon antavat sen eteenpäin:

Done xD

4. Viisi asiaa, joita tarvin päivittäin:

• puhelin, vaikka sen aina hukkaankin joka paikkaan xD
• kahvi...voivoii, olen addikti
• kalenteri, on vaan niin paljon kaikkea et ilman kalenteria olisin superhukassa :D
• kasvojen puhdistusvälineet, siitäkin oon saanu kehiteltyä pienen neuroosin, että nukkumaan en voi mennä naama likasena...:D
• nenäliinat, ainakin nyt talvella koska nenä vaan vuotaa...aina :D

5. Viisi kirjaa, joita suosittelen muille:

• Tove Janssonin muumikirjat!!! ne on ihania, vaikken ookkaan kaikkia edes lukenut! suosittelen niitä siis myös itselleni xD
• Paulo Coelhon Elämä ja Alkemisti. Kivoja mietteitä molemmissa :) antaa hyvän mielen ja ajattelemisen aihetta!
• Isabel Allenden El cuaderno de Maya, eli olisko Mayan muistikirja suomeksi :D Luin tämän espanjaksi, ja oli mielenkiintoinen, ihan niinkuin kaikki muutkin kyseisen chileläisen kirjailijan romaanit :)
• Klassikoista tykkään, eli Louisa May Alcottin Pikku Naisia tulee aina kuulumaan mun lemppareihin! Se on vaan niin ihana!
• Nälkäpeli, varsinkin nimenomaan tästä ekasta osasta tykkäsin paljon!

Mun täytyy tunnustaa et nykyään mulla tuntuu olevan ylivähän aikaa lukea, siis mitään kivaa...Koulukirjat puskee päälle, ja sit kun niitä on aikansa lukenu niin mun lukuenergia on ihan hukassa enkä jaksa lukea enää mitään hömppääkään...Mutta ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa ehdin taas lueskella enemmänkin!!

6. Viisi materialistista joululahjatoivetta:

• tässä vaiheessa pitäis varmaan olla kauheen käytännöllinen, koska oon muuttamassa omaan kämppään...eli hmm...KATTILOITA x)
• hajuvesiä ym tuoksuja rakastan! 
• korvikset on mun heikkous, eli kaikenlaisia korviksia! tai no oikeestaan kyllä muutkin korut on ihan yhtä hyviä ja esim nomination paloista tykkään, kunhan niillä on merkitys :D
• matkaliput Argentiinaan xD tai rahaa siihen et saan ostettua ne!
• muumitavaroita!!! <3

7. Viisi paikkaa, joissa haluaisin käydä:

Apuaaaa, vain viis?!?! Noh...

• Argentiina on mun toinen koti, sinne takasin!!! Ja lisäksi Etelä-Amerikan kiertomatka on mun unelma!
• Intia on aina kiehtonu jollain tavalla! 
• Afrikka! Ei oikeastaan väliä minne siellä, mielellään joku super Afrikan kiertomatka xD no ainakin Egypti on ollut aina haaveena, ja sit jossain Etelä-Afrikassa tms. safari!
• Uusi-Seelanti, koska niiden aksentti ja koska se on toisella puolen maailmaa ja koska en tiiä siitä paljoakaan :D
• Alankomaat! Koska yks mun parhaista ystävistä asuu siellä ja koska se on yks niistä Euroopan maista joissa en oo vielä ollut ja koska uskoisin et se on kaunis ja siisti ja hauska! xD

+ koko muu maailma! oikeesti haluan kaikkialle!!!

8. Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat minua:

• positiivinen :)
• sosiaalisenpuheliashöpöttäjä
• kaheli :P
• aamu-uninen xD 
• kaikkiruokainenjauseinnälkäinen x)

9. Viisi lempiruokaani:

Kuten jo yllä sanoin, oon kaikkiruokainen, lähes kaikesta tykkään, mut sanotaan nyt sit joitakin mun suosikkeja :D

• Argentiinan mamin pizza
• jälkiruoat xD varsinkin suklaiset kakut ja jäätelö
• tortillat, tacot yms, namnam:)
• lasagne
• riisipuuro!

10. Viisi elämänohjetta, jotka haluaisin jakaa kaikkien kanssa:

• Smile :) Hymyilkää!
• Etsikää pieniä ilonaiheita joka hetkestä ja asiasta!
• Näyttäkää tunteenne, varsinkin rakkauden pitää näkyä! <3
• Olkaa vähän hulluja, kaikki on hauskempaa kun sen tekee vähän tavallisuudesta poikkeavalla tavalla :P 
• Muistakaa että aina voi olla PERJANTAIFIILIS, nauttikaa elämästä ja toteuttakaa unelmanne!

Juuh tällainen haaste tuli väsättyä :D Ei taas mitään logiikkaa, muttaaah, sehän on normaalia! Nyt voisin mennä laskemaan matikkaa...vielä viimeisiä rutistuksia ennen kirjotuksia! 

P.s. mulla on maailman ihanin poikaystävä! Oltiin eilen illalla pulkkamäessä ja nähtiin revontulia ja tähdenlento! :) oli aika kiva ilta!<3

True story

 

Tänään:

• nukuin myöhään
• sain herätä murun vierestä :) <3
• söin 3 aamupalaa xD
• yletyin laittamaan kupin YLÄhyllylle!!!
• join 4 kuppia kahvia, vaikka se erään lehden mukaan aiheuttaakin kofeiiniriippuvuutta :P
• sain _kauniin_ "kirahvin" käsivarteeni xD
• tein jopa 3 enkun luetun ymmärtämistä!!! (kröhöm, huomenna siis kirjotukset...)
• laskin ahkerasti 5 matikan tehtävää! (otti poka voimille, huhhuh!)
• tein argeologisia kaivauksia lumessa ettiessäni autoani xD 
• leikin kunnon perheen emäntää ja kävin kaupassa ja tein ruuan!!!
• olin soffun kans bodari salilla ;D uh
• ajoin melkein penkkaan :D ja sammutin auton keskelle tienpäätä/risteystä! (mutta kyllä musta silti joku formula kuski tulee ;D)
•  hukkasin taas laamakorvikset :((
•  ikävöin Argentiinaa!!! 
•  aion laulaa Singstaria siskoni kanssa

• oli HYVÄ PÄiVÄ :)   

 

Sydämesi lyö, jotain suurta ja villiä täytyy tapahtua, ua ua

Hola :)

Pihalla on aikamoinen lumimyrsky, ja samanlaiselta tuntuu mun päänkin sisällä! Eilen alkoi tää kirjoitusrumba oikein kunnolla äikän essee kokeella ja tänään pitäis tehdä viime hetken kertausta huomista psykaa varten! Mutta jotenkin vain pelkkä kirjojen kattominenkin saa mut mörisemään ja näkemään punaista! (tai ei punaista, koska siitä mä tykkään, ehkä enemmänkin semmosta kökön keltasta! xD) 

Soffun kanssa just puhuttiin siitä, että mitä kaikkea mä otan syksyllä mukaan jos ja kun mä syksyllä muutan jonnekin päin Suomea. Toisaalta aika innostava ja ihana ajatus, oon aina tienny et haluan pois tästä tuppukylästä (anteeksi nyt kaikki Jurvaa rakastavat ihmisotukset, ja hei kyllä mäki tästä tykkään, en vaan ehkä loppuelämääni täällä halua viettää..) ja ajatus omasta asunnosta ja itsenäisyydestä ja aikuisuudesta lainausmerkeissä ym. on aikas innostava ja jännittävä myöskin! Tykkään haasteista, haluan ottaa selvää että miten hyvin pärjään yksin, omillani! Toisaalta vähän jänskättää ja pelottaakin...Ihan outo kaupunki, minun suuntavaistot sekä yksinäinen kämppä ja mun jutteluhalut ja seuran kaipuu...voiiivoiiiivoiii, päädyn luultavasti juttelemaan kahvinkeittimelle xD (ei tosin olisi eka kerta...xD)

Mutta toisaalta, mitäpä turhaa sitä stressata! Selvisin Argentiinastakin, tää on melkein samanlainen juttu, tosin vaan 10 kertaa helpompana! Ihmiset ensinnäki ymmärtää mua ja puhuu samaa kieltä! Oon superpaljon lähempänä ja kulkeminen on tosi paljon helpompaa! Voin oikeesti soittaa ihan puhelimella eikä tarvi setviä skypen kanssa ja aikaeroakaan ei oo! Ruoka on tuttua ja turvallista ja saan opiskellakin omalla äidinkielellä! Tuun asumaan luultavasti yksin, eli uuden perheen tavoillekaan ei tarvi opetella! Eli juu, kokemuksesta tulee huomattavasti helpompi, tosin pitkäaikasempi ja ehkä jopa tylsempi, who knows. 

Mä tässä puhun aivan niinkuin se olis jo varmaa, että saan opiskelupaikan. Vaikka eihän se ole. Kirjotuksista selvittyäni edessä olis hirmuinen stressin paikka pääsykokeiden kanssa. Joita on aikas paljon, minä tyhmä kun hain aika moneen paikkaan. Mutta ei kai siinä auta muu kuin tehdä parhaansa ja kattoa että mihin se riittää. Onhan mulla niitä varasuunnitelmia kuitenkin ;D Eli anyway, vaikken mitään koulupaikkaa saisikaan, tuun luultavasti kuitenkin muuttamaan jonnekin pois pois täältä! 

Olisi tietysti ihanaa jos mun haluamia aloja vois opiskella tässä lähempänä sattuneesta T:llä alkavasta syystä :) mutta kun ei voi niin ei voi...Onneksi Suomessa välimatkat on niin pieniä ja junalla ne menee aikas nopeesti! Ja aina jos tuntuu pitkältä niin voi ottaa vertailukohteeksi Argentiinan. Joko Argentiinan sisäiset välimatkat, esim 36 tunnin bussimatkat, tai ihan ne Argentiinan ja Suomen väliset tuhannet kilometrit! Kun niitä hetken muistelee, niin eiköhön 3-4 tunnin junamatkat oo aika luksusta :D 

Vaikka tunnenkin olevani ihan valmis muuttamaan jonnekin, alottamaan uuden jutun mun elämässä, niin vähän sitä mietityttää että oonko oikeesti valmis? Osaanko mitään?! Se mun täytyy tunnustaa et hieman blondi ja uusavuton oon, koska en osaa vaihtaa lamppua. Tai lämmittää saunaa. Tai käyttää oikeastaan mitään teknistä laitetta, hyvä jos telkkarin saan yksikseni päälle xD Auton kanssa en osaa mitään, mennä eteenpäin ja silleen, mut jos jotain hajoaa niin ihan oon kyllä sormi suussa. Ja oon tosi loistava eksymään aina. Mutta ehkä nämä kaikki jutut oppii, ja onneksi mä sentään uskallan myöntää nää ja kysyä apua! :D Enköhän mä aina jostain edes jonkun löydä, joka osais auttaa mua akuuteissa hätätapauksissa xD Pitää toivoa että mun tulevat naapurit olis tooooosi ymmärtäväisiä ja kärsivällisiä x) 

Hmmm...mulle tuli semmonen olo, et ajattelen liikaa tulevaisuutta. Ja menneisyyttä. Enkä osaa nauttia nykyhetkestä tarpeeksi. Oliskohan näin?! Ja onko esim. tulevaisuden miettimisessä mitään väärää? Eipä kai, kunhan ei liian utopistisia tavoitteita itelleen laita, tai ainakaa pety kauheesti jos ne ei toteudukkaan :D vaikkaa oonkin sitä mieltä, että melkein mitä vain voi tapahtua, jos jaksaa toivoa ja uskoa ja yrittää :) 

Oon hieman taikauskoinen, ja äsken toivoin ihan onnessa taas, kun multa tippui ripsi. Lapsellista? Maybe. Toimivaa? Maybe. Tekee mut iloiseksi ja positiiviseksi? Yes. Jotain harmia jollekin? Not. Joten miksi en jatkais näitä mun pieniä hölmöjä tapoja (esim. ripsen puhallus, tähdenlennosta toivominen, aivastuksesta ennustaminen, 01:01 toiveet jne jne xD) Uskon myös, et iloa voi tartuttaa. On tosi hauskaa hymyillä jokaselle ohikulkijalle ja huomata, kuinka (ainakin useimmiten) se tarttuu! Joskus ihmiset tosin vaan hämmentyy...:D 

Muistinko sanoa, että tosiaan hakemuksen laitoin. Kouluhin. Yliopistoihin. Erityispedagogiikkaa, luokanopettajaa ja psykaa. Saa nähdä mikä musta nyt sitten lopuuksi tulee :D Jos tulee. Ja saa nähdä että missä päin Suomea noita hymyjä yritän tartuttaa syksyllä. Ehkä Tampereella, ehkä Jyväskylässä, ehkä jopa Helsingissä tai Raumalla. Mutta just nyt mä aion yrittää tartuttaa sen mun psykan kirjoihin ihan täällä Jurvassa, kotisohvan nurkassa. Voi olla aika vaikee tehtävä, mutta yrittänyttä ei laiteta! :D (oon aina miettiny, että MINNE sitä ei laiteta?! Ja minne sitten ne, jotka EI yritä LAITETAAN?! elämän suuria kysymyksiä...)

Vielä lopuksi pitää vähän leikkiä rasittavaa ja ylireagoivaa tyttöystävää ja vähäsen vain hehkuttaa että meillä tuli tänään tuon mun höppänän kanssa 4 kuukautta yhdessäoloa täyteen! :) Eihän se vielä mikään kovin pitkä aika oo, mutta toisaalta onhan se ihan mukavaa, kun asiat on menny näin hyvin jo näin kauan! Kai sitä vähäsen saa hehkuttaakin (: Hassua, kuinka onnelliseksi yksi ihminen voikaan mut saada <3

Ja tässä loppukevennykseksi biisi, josta tykkään ihan vaan yksinkertasesta ton "ua ua" kohdan takia xD

 

Aurinko paistaa pilvienkin takana

Nyt on jostain syystä vähän ambivalenttiset fiilikset :D Tää hieno psykan termi suomennettuna meinaa ristiriitaista. Ja vaikka käytän kaiken psykan tiedon mitä tänään yritin itteeni imeä lukemalla vitos kirjan loppuun, en osaa analysoida että miks musta tuntuu tältä! Ehkä joku tiedostamaton lapsuuden trauma, alitajuntainen halu tai pelko tai ehkä mulla on alkamassa joku psykoosi tai ehkä mulle vaan iski stressi kirjotuksista! 

Viimenen kappale tossa kirjassa kerto persoonallisuuden vahvuuksista, myönteisyyden voimasta. Ihan yllätti tuo teksti ja tutkimustulokset! Opitimistisuuden on todettu tutkimuksilla pidentävän elinikää ja suojaavan jopa sairastumiselta!!! Noh, ainakin jossain määrin. Mä oon ite aina uskonu olevani jonkin sortin optimisti, ainakin yleensä. Kai sitä voi olla optimisti jolla on toisinaan huonoja päiviä? 

Onnellisuus merkitsee niin monia eri asioita eri ihmisille. Ja ihmiset kokee kaikki asiat omalla tavallaan, toisen maailma romahtaa ja samasta asiasta toinen vaa saa lisää intoa ponnistella eteenpäin. En tiiä vaikuttaako enemmän oma tietoinen asennoituminen vai synnynnäinen temperamentti...Mutta hui mikä psykan essee tästä meinaa tulla?! :D

Omasta kokemuksesta voin sanoa että positiivisuus oikeesti kannattaa! Kun uskoo että asiat menee hyvin, käyttäytyy sen mukaisesti ja edistää sitä, että ne asiat ihan oikeesti meneekin odotetulla tavalla! Ainakin joskus. Ei aina xD Mutta positiivisuudella voi onnistua näkemään kaikki epäonnistumisetkin hyvinä, vahvistavina kokemuksina joista oppii jotain. Ja jos yrittää löytää joka tilnateesta jotain iloittavaa, niin tulee huomattua monia asioita joita kaikki ei ehkä huomaakaan! Pienet asiat on tärkeitä! :)

Nyt asennoidun myönteisesti kirjotuksiinkin! Oon lukenu ehkä ihan liian vähän, mut aion tehä parhaani ja se saa luvan riittää, mörr! Ja otan jotain tosi hyvää syötävää evääksi sitte psykan kirjotuksiin! Onpahan sitten ainaki joku asia josta iloita sielläkin ;)

You are only young once, but you can be immature for a lifetime!

Huh, onko siitä muka oikeesti jo melkein 5 kuukautta kun viimeksi tänne kirjoitin? Lyhyellä matikallani semmoisen tuloksen sain ja järkytyin :D Mun kommentti viime postauksessa siitä, että mun elämä olis aika kiireellistä, on osoittautunu tottakin todemmaksi...Mitä vanhemmaksi sitä tulee nii sitä nopeempaa aika menee! Tai sit ne vuodet ja rypyt tuo vaan mukanaan niin paljo uusia asioita että niitten perässä vaan ei pieni ihminen meinaa pysyä..:O 

Anyways, mulla on näinä kuukausina ollut kyllä semmonen kirjoitusolo monta kertaa, mutta hupsista, aina se on jotenkin jäänyt...Saamaton mikä saamaton xD Mutta nyt ihmiset, NYT oon lukuLOMALLA, eli mullahan ei käytännössä ole muuta kuin aikaa! ;) Eli jospa nyt rupeis tulemaan vähän enemmän tekstiä tänne! Noh, en rupee mitään lupailemaan, koska luultavatsi taas tämänki postauksen jälkeen tulee uus puolen vuoden tauko ja sen jälkeen oon taas tällä selittämässä miten kiiiiiiireinen taas oon ollut...voivoi...

Kattelin tossa lentojen hintoja. Ensi jouluksi. Argentiinaan. Sitten vertasin hintoja mun suunnattomaan omaisuuteeni. Masennuin. Miksi kaikki on niin kallista, mörrr?? Noh, mutta löytyi sieltä ihan kohtuu hintaisiakin kun tarpeeksi etsi ja vähän jousti päivissä! Jopa alle tonnin :) hui... Mutta niin, yli puoli vuotta oltu suomessa ja oikeesti ihan kauhee hinku jo takaisin tuonne mun kakkoskotiin! Vaikka en niin usein tämän mun kiiiiireisen elämäni aikana ehdikään sitä ikävää ym miettimäänkään, niin aina välillä nekin puuskat iskee kimppuun! Varsinkin kuvia katellessa, tai jutellessa Argentiinan ihmisille! 

Suomen Rotaryvaihtarit on nyt saaneet tietää tulevat maansa! Aika siistiä. Ja haikeeta. Yhyyy, mäkin haluan taas olla se paniikkinen pikkutyttö joka ei tiedä mitä pakata ja joka itkee joka toinen yö sitä kuinka ei uskalla lähteä ja joka toinen yö pomppii onnesta ja tarkistaa sähköpostinsa tuhat kertaa päivässä, siltä varalta että tuleva host perhe olis sattunut laittamaan viestiä! Se odotus oli ihanaa ja kamalaa aikaa. Ja se vuosi oli samanlaista, mutta vaan kymmenenkertaisena! 

Mä huomaan koko ajan uusia positiivisia asioita joita vaihtovuosi mulle antoi. Tai ainakin haluan laittaa kaiken sen vuoden ansioiksi :D Enemmän rohkeutta ja hulluutta ja avoimuutta se mulle antoi! Opin että oikeastaan joka asialle voi löytää valoisanki puolen :) Ja se, että olin vuoden poissa, autto mua huomaamaan monia uusia asioita täältä kotosuomestakin! Tai näkemään asiat vähän erilailla. Hihih, yks tärkein tämmönen huomaaminen oli mun nykyinen kullanmuruseni <3 Oltiin oltu samassa koulussa ja samalla luokallakin aikas kauan, mutta huomattiin toisemme vasta kun palasin kotiin. Kuka tietää olisko näin käyny jos en olisi lähteny :O Hassua miten pienistä asioista monet loppujen lopuksi tosi isot asiat on kiinni! Tossa edellisessä postauksessa mainitsemani lukiopippalot oli semmonen alotushetki meille, ja pianhan tässä tulee 4 kuukautta yhdessä täyteen :) 

Nää kuukaudet on menneet ihan supernopeesti ja oikeesti voin sanoo että hymy on ollut huulilla koko ajan kirjaimellisesti! :) muutamaa poikkeusta lukuunottamatta of courseee...Viimenen lukiovuosi saatiin aikalailla päätökseen, edellisviikolle mahtui potkijaiset, penkkarit, vanhojen tanssit ja vielä abiristeilykin!!! En aikonut tanssia vanhoja muttaah toisin kävi :) Onneksi! Olihan se aika ihana prinsessapäivä, vaikken omasta mielestä mikään superprinsessa yleensä ookkaan...Penkkaritkin onnistui aikas hyvin, vaikka niiden takia asuinkin koko tammikuun koululla! Noh, penkkarien ja Kaunotar ja Hirviö - näytelmän takia :D Meillä tosiaan oli esitykset tammikuussa, sain lyllertää lavalla ihanassa kaappikello-puvussani aahhh :D Rakastan teatteria ja näyttelemistä! lavalla tulee vaan niin ihana tunne, en osaa selittää sitä! Ja porukan kanssa kaikki yhdessä tekeminen ja yhteiset kokemukset ja kommellukset ja naurut ja hermoilut ja kyyneleetkin on jotain niin upeaa! Tulee semmonen superihanainen yhteenkuuluvuuden tunne :) 

K&H :)

Mekin siellä <3

Penkkariasu...ja väsynyt naama...xD

Juups, hyppelen taas ihan aiheesta toiseen...Ei mulla taas tainnu olla mitään pointtia tässä tekstissä...Ihailen niitä ihmisiä, jotka kirjottaa blogiaan silleen SELKEESTI, niin et niillä on oikeesti joku IDEA siinä :D Mutta, ehkä mä teen tätä enemmän itteni kuin muiden takia, joskus on vaan ihanan vapauttavaa kirjottaa kaikkia ajatuksiaan ihan EPÄLOOGISESTI ylös...Ei kaiken tarvi olla niin loogista ja järkevää! Ja nyt mun tekee erittäin epäloogisesti mieli TANSSIA xD vaikka sitä kyllä viime yönäkin jo tuli tehtyä suht paljoooon...x)

Tuossa äsken yritin lukea psykaa...Tosiaan ne kirjoitukset on tulossa, ja aikas piankin huuuiii :o Viikon päästä mulla on psykan tentti, ja siitä viikon päästä ihan oikeat kirjotukset alkaa, tai siis jatkuu, oonhan mä jo jotain kirjottanutkin :D Muttah, jotenki vaan en kauheesti stressaa kirjotuksia, enemmänki stressaa tulevat pääsykokeet ja yleensäki se minne hakee jne jne. Mutta en nyt aloita puhumaan jatko-opinnoista nyt! Ne vaatii varmaan ihan oman postauksen joskus. Sen verran tulevaisuudesta voisin sanoa, että erilaisia työhakemuksia oon tänäänkin lähetellyt ja myös vähän epävirallisempiakin "hakemuksia" puhunut tuttujen kanssa vähän sinne sun tänne ympäri eurooppaa ehhehh :D Tunnustan myös että selailin au pair sivustoja kauan tänään. Niin se vaan vissiin on, että kun matkakuumeen kerran saa niin se tulee jäädäkseen! Ja mikä olis ihanampaa kuin yhdistää matkailu ja työnteko?! 

Mutta, mähän tottakai voisin jatkaa höpöttelyä vielä viiskymmentä kappaletta lisää, mut ehkäpä pitäis lopettaa tähän. Katotaan nyt miten tää blogin elvytys onnistuu :D Buenas noches, cariños! :) Besitos!

Jokainen päivä on yksi elämä

Mun blogi on jotenki kuollu sen jälkeen kun palasin Suomeen. Tai no, oikeestaan vähän ennenkin jo...Viimeiset päivät Argentiinassa ja ekat KUUKAUDET Suomessa on vaan hurahtanu ohi ihan jollain pikakelauksella :O Järkyttävää...

Tämän oli alunperin tarkotus olla vaa blogi tuon vaihtovuoden ajan, mutta nyt tuli sellanen olo, et voisin kirjotella tänne nyt täällä Suomessakin. Ainakin aina joskus, kun ehdin. Koska musta tuntuu et mun elämä on kauheen kiireistä taas...Tai vähän niinkuin tää uus blogin nimi, joka siis suomeksi tarkoittaa et "jokainen päivä on yksi pieni elämä". Mun mielestä kauheen hyvin sanottu. Siten tää elämä tulis elää, ottaa jokainen päivä ihan niinku yhtenä elämänä, nauttia siitä täysillä!:) 

No ihan lyhyesti yritän päivittää mun elämäni tähän. Lähtö Argentiinasta oli yks maailman vaikeimmista asioista! En oo varmaan ikinä itkeny niin paljon. Siellä oli mun koko luokka ja kaikki perheet ym linkkariasemalla hyvästelemässä mua ja ne vielä juoksi linkkarin perässäkin jonkin matkaa...Kamalaa...Niin ne teki mulle yllätysläksiäisetkin!Ja siis no ihan lyhyesti sain järkyttävän tärkeitä ja hyviä ystäviä sieltä, ja perheitäkin vielä kolme kappaletta ja niitä kaikkia on älyttömän ikävä koko ajan! <3 mutta onneksi on facebook ja skype! me tapellaan aikaeroa vastaan ja selvitään tästä. 

Samalla oli kuitenkin aika ihanainen tunne suomeutua. Vaikka mulla olikin matkalla pari mutkaa, sillä Pariisissa myöhästyin koneesta ja jouduin sinne vielä järkkäämään itelleni yösijan ja silleen...Olin pitkien lentojen jälkeen tosi väsyksissä ja jotenki vaan itketti koko ajan, koska olin henkisesti valmistautunu pääsemään kotiin jo sillon, mut en sitten päässytkään...Mutta jokainen kokemus opettaa, opin selviämään tilanteesta kuin tilanteesta:) Siinä vaiheessa kyyneleet oli taas silmissä kun vuoden jälkeen sai taas halata äitiä ja iskää ja veljeä ja siskoa ja muita rakkaita <3 Voin kertoa et se tunne oli aika sanoinkuvaamaton. 

Sitten alkoi kotimatka ja semmoinen jännä totutteleminen. Monet on kyselly et miltä nyt tuntuu olla suomessa takaisin. Ja no mun vastaus on semmoinen...että kaikki on samalla tosi normaalia ja tavallista ja samanlaista kuin vuosi sitten ja samalla tuntuu et kaikki on ihan erilailla! Kai se isoin muutos on tapahtunu mussa itessäni? Tämän vuoden kokemukset on varmasti aikuistanu ja muuttanu mun ajatusmaailmaa, maailmankatsomusta, itsetuntoa ym. sellaista jos nyt yritetään käyttää psykologisia termejä ;) Vaihtovuosi antaa vaan niiiiiiin paljon, suosittelen KAIKILLE!!! :)

Musta tuntuu et oon aiva ruosteessa tämän blogin kirjotuksen kanssa...Tästä tulee sellanen tynkä, kaikesta sanon vaa ihan vähän...Musta tuntuu et olis liikaa asioita kerrottavana!!! Mutta jos nyt kirjottelis useemmin nii vois saada kaikki sanottua:D Tähän loppuun voisin heittää ihan vaa pari randomia juttua, kuten sen että 4 päivää suomeen paluun jälkeen menin isoseksi pikkusiskon riparille ja oli huippu leiri! Ja sitten alkoi koulu ja abivuosi ja ylimääräisten kurssin vääntäminen jatkuu...Ja KIRJOITUKSET! Kirjotan espanjan nyt syksyllä ja itseasiassa HUOMENNA on se kirjallinen osuus, kuuntelut meni jo! Jaaa mitäs muuta, lisäksi oon mukana Kaunotar ja Hirviö näytelmässä, Könni-kellona. Ja meidän kotona on meksikolainen vaihtarityttö Caro joka on aivan ihana <3 Jaaah ööö äiti opettaa mua ajamaan, kirjallisista muuten pääsin jo läpi, enää puuttuu inssi ja sitten saisin vaarantaa liikennettä ihan virallisesti:) Ja nyt meillä oli eilen illalla ihan super kivat lukion bileet :) No tässä oli muutama random juttu, kirjotan pian toivonmukaan, uudestaan! Jos ehdin...toisaalta kamalaa mut toisaalta hyvä juttu et on päivät näin täynnä kaikkea, varsinkin kun suurin osa asioista on kuitenkin KIVOJA! :) 

Ja heii, ihanaa että mun rakkaat ystävät on pysyneet<3 Meillä jatkui juttu siitä mihin se vuosi sitten jäikin! Tämä on todellista ystävyyttä!

Viimeistä viedään, viikkoa siis :(

Käykö teille ikinä silleen, että olis ihan kauheetsi kaikkia juttuja mitä pitäis tehdä, ja ajattelee että nyt kun on kerran vapaapäivä, niin teen sit kerralla kaiken oikein ajan kanssa, ja sitten alkaa miettiä että mistä aloittaa ja kuorma tuntuu niin isolta ettei tiedäkkään mistä alottaa ja sitten loppujen lopuksi päädyt koneelle etkä tee yhtään mitään niistä asioista jotka oli tarkotus hoitaa? :D mulle käy, kävi tänään esimerkiksi. Tai no melkein, JOOOTAIN mä sentään sain aikaseksi, kuten chilen matkalaukun purkamisen, huoneen järkkäsin jotenkuten, alotin kaverien jäähyväiskirjeet (3/13, puuttuu 10 + perheille ym, että saa ainaki kirjotella) ja alotin tokaa historian esseetä (2/5...voih...)! Et kivasti alotin kaikkee mut mitään en saanut loppuun Ai niin ja ihan lisäbonuksena, ostin kivat kengät, joita olin jo jonkin aikaa miettiny...idiooti kun olin, niin ostin ne...koska siis nyt mun pitäis olla heittelemässä turhia tavaroita pois ja pakkailemassa jo mun laukkuja, mut ei, neiti menee ostamaan vaa lisää kamaa että tästä pakkaussessiosta tulis vielä vähä vaikeempi! ihme muija, etten sanoisi :D Tänään ei siis ollut koulua, koska opettajilla oli mikälie kokouspäivä tms. Mutta huomenna on, joten mä en saa nyt istua tässä kirjottamassa kauaa. Mut hei, blogin kirjotuskin oli mun listalla, eli taas tulee yks asia hoidetuksi, tai ainaki aloitetuksi XD 

Olin tuossa viime viikolla Chilessä. Tasan viikko sitte tiistaina lähdin aamulla varhain bussilla matkaan. Matka venyi vähän pitemmäksi ku se 10 tuntia, ei onneksi muuta ku kolmisen tuntia! Koska siis rajalla oli sähköt poikki ja kaikenlisäksi vielä joku lakkokin...-.-Mutta matka meni suht nopeetsi jutustellessa ihmisten kanssa, kaikki oli tosi mukavia ja autto mua kaikessa siellä tullissa jne. Bussiasemalla näin sitten Nooran piiiiiiiiiiitkästä aikaa, tyyliin 8 vuoden jälkeen! Me siis oltiin hyviä kavereita ala-asteella, mut sit Noora muutti pois eikä vaan jotenki enää pidetty yhteyttä...harmi...oikeesti, menetettiin niin monta vuotta!!! Koska siis tultiin ihan yli hyvin juttuun ja lähennytiinkin niiden kolmen päivän aikana aika paljon! Ja tottakai oli aika kiva nähdä joku suomalainenkin piitkästä aikaa ja puhua ihan SUOMEA! ihan hassua!


Nooran kanssa tutustuttiin Los Angeles nimiseen kaupunkiin, siis sen kotikaupunkiin. Noora on siis Chilessä vaihdossa ja menin sen perheen luo kylään. Oli oikein mukava se perhekin! Ja tykkäsin kaupungista, se oli silleen just hyvän kokonen! Ja ilma oli paljo kosteempi, elikkäs oli paljo enemmän vihreetä ku Cipossa. Käytiin mm ostarilla ja elokuvateatterissa ja syötiiin ja SYÖTIIN :D Ja sit mentiin käymään Concepcion nimisessä vähä isommassa kaupungissa, jossa päädyttiin yhen Nooran perheen sukulaispojan kanssa kattomaan jalkapallo Argentiina-Chile peliä yhteen baariin sen kaverien kanssa. Ei me paljon kaupunkia nähty, mutta oli kivaa kuitenkin. Ja ainaki tosi lattarihenkinen kokemus sekin, siellä baarissa oli nimittäin niin kova huuto ja laulu että! ja minä yksin siellä argentiinan puolella...no tasapeliin se sit loppui loppujen lopuksi, ihan hyvä silleen...:D Tutustuin Chilessä myös sitten pariin muuhun vaihtariin, yhdysvaltalaiseen Philiin ja itävaltalaiseen Johannaan. Olivat tosi mukavia. Vaikka olinkin vaan muutaman päivän siellä, meillä oli tosi hauskaa ja varmaan se pääasia oli nähdä noora ja pikkusen sitä sen elämää siellä! Joskus toiste teen kunnon turistimatkan Chilen nähtävyyksiin! Ai niin ja vielä pakko mainita siitä kielestä, että ne puhuu niin erilailla espanjaa siellä että huhhuh meinas naurattaa aluksi aina kun joku siellä avas suunsa! Ja ainaki kaikki kysyi et oonko argentiinasta, kun mulla oli argentiinalainen aksentti, jee! Tulin niin ylpeeksi!!! :) Ja kotimatka bussissa sujui ilman ongelmia, piteni taas semmoset 3-4 tuntia koska rajalla oli lunta ja jouduttiin kiertää pitemmän kautta, mut ei voi mitään. Juttelin poliisipojan kanssa ja se lahjotti mulle sen pipon ?!? o.O nojoo eipä siitä sen enempää...


Okeii tuota alkua kirjotin pari päivää sitten mut en ikinä saanu tekstiä loppuun, niin et jatkanpa nyt tänään. Eli mitähän mä nyt sanoisin...nyt on vajaa viikko siihen, etä lähdne täältä Ciposta. Mun tunteet menee semmosta vuoristorataa; iloinen, jännittynyt, supersurullinen, pelokas, innokas palaamaan kotiin, mitääntajuamaton ja kaikkea muuta maan ja taivaan välillä. Jotenki en oo vieläkään kunnolla tajunnu, että tässä ollaan oikeesti lähdössä pian, että pian mä en ookkaa enää täällä, pian mä en enää meekkää tuonne kouluun, pian mä en enää nääkkää mun kavereita, mun perheitä! Kaikki muuttuu taas...Toisaalta tiedän et palaan sinne Suomeen mun suomen elämään ja totta kai oon super innoissani et nään taas kaikki ihmiset siellä! Mut toisaalta pelottaa sekin, koska mä tiedän et moni asia on muuttunu tai tulee muuttumaan, MÄ oon muuttunu täällä...Ja pelottaa sekin, kun ei tiedä, että koska mä nään näitä ihmisiä täältä uudestaan?! Koska mä pääsen palaamaan tänne?! jooh ehkä tässä päällimäisenä on just se alakuloisuus siitä et pian mun pitää lähteä..


Mut tässä on vielä viikko aikaa! Tehdä asioita! mulla on kauhee lista asioita joita pitää tehdä, ihmisiä joita pitää hyvästellä jne. Pakkaamisen aion alottaa HUOMENNA! pakko oikeesti, ei tästä muuten nyt tuu yhtään mitään. hissan esseitä tein tossa just äsken, eli enää puuttuu yks!!! ja niitä kirjeitä mun pitäis kirjotella, tänä iltana aion vähintää yhdne kirjottaa, tai enemmänkin! murrr! 


Ja noniin, tää oli mun viimenen kokonainen viikonloppu enkä oikeestaan nukkunu kauheesti. Perjantaina kokoonnuttiin yhen luokkakaverin luona semmosella suht pienellä porukalla, vaan about 15 henkee. Ja muutenki tosi rauhallinen ilta ja lopetettiin varhain, jo kolmen aikaan lähdettiin kotia kohti!!! Tai siis mä menin nanun ja sofian ja carlan kanssa carlan kotiin koska jäin sinne sit yöksi! sit mut haettiin aaamulla suht varhain kotiin koska meidän piti mennä yhdne tädin synttäreille neuqueniin. Syötiin paljon. Sieltä matka kohti Lauran kotia jossa nukuin siestan lauran sängyssä XD Lopulta se kuitenki kiskoi mut ylös, koska meidän piti mennä keskustaan...oli tosi vaikee herätä, mut pakotin itteni hereille ja lähdettiin kävelemään keskustaan. Siellä meillä oli nimittäin operaatio viimeisten lahjojen ja tuliaisten hankinta + viimeisten bilevaatteiden etsiminen mun VIIMEISEEN boliche yöhön! Ja onnistuttiin aika hyvin loppujen lopuksi! Sit juostiin takaisin koska meidän piti vielä käydä molmepien suihkussa yms ennen 10 ja kello oli jo vähä yli 9 :D Koska lauralla oli sen läksiäisjuhlat sen ekan perheen kodissa. Hyvin ehdittiin :D ja sit nokka kohti läksiäisjuhlia!


Juhlat oli aivan kivat, siellä oli lauran perhettä ja ystäväperheitä yms ja kaikki toi jotain ruokaa, vähä niinku nyyttärimeiningillä. Ja oli yli ihana nähdä vielä kerta se sen eka perhe, koska tosiaan vietin siellä talossa aikas paljon aikaa kesällä!!! Mä lähdin kuitenki aika varhain sieltä jo cipoon koska tosiaan kokoonnuttiin kavereiden kanssa bilettämistä varten, koska oli tosiaan mun viimeinen lauantai...:( Lähdettiin viimestä kertaa Meetiin ja siis oli tosi hauska ilta!!! eipä siitä muuta.


Ja tänään viimeinen sunnuntai asado!!! Aika haikeeta sekin... olin kuitenkin aika unella ja vaan nuokuin siellä :D ja sit kun päästiin kotiin niin nukuin siestan ja sit istuuduin koneelle tekemään hissan esseitä! ja nyt olis vielä yks jäljellä, mutta ei oikein huvittais ruveta sitä väsäämään. Lisäksi päässä pyörii tai jotenki stressaa mun läksiäiset, koska ei oikein tunnu löytyvän paikkaa tai mitään ja en tiiä mitä me tehdään. Mutta kai me jotain keksitään! :)