Pohjoisen matka

Nyt on edessä tehtävä josta en usko selviytyväni. Nimittäin aion kirjoittaa LYHYESTI mun pohjoisen matkastani! Katsotaan miten onnistun :D 


Eli viimeiset 3 viikkoa vietin about 60 muun vaihtarin, 4 rotarityypin ja kahden matkatoimistotyypin kanssa istuen tunti toisensa perään linja-autossa ja käytännössä nukkumatta kierrellen Argentiinan pohjoisen osan turistikohteita. Se oli siis Rotaryn vaihatreille järkkäämä pohjoisosan kiertomatka ja ihan lyhyesti: se oli aivan HUIPPU!!! 


Ennen matkaa meillä oli viikonlopun mittainen konferenssi Punta Alta nimisessä kaupungissa, jossa me maassaolevat vaihtarit tavattiin kaikki lähtevät vaihtarit perheineen (siis tää meidän district 4930, Rotaryt jakaa maailman districteihin, mun alue on patagonia, argentiinan eteläosa). Ja oli siellä kaks suomeen lähtijääkin, jee! Konferenssissa mm laulettiin ystävyydestä kertova laulu yhdessä ja muutenki hömpötettiin niiden uusien ja innosta paukkuvien lähtijöiden kanssa! Oltiinko mekin muka noin intoa ja jännitystä täynnä vuosi sitten?


Konferenssin jälkeen meidän districtin about 20 vaihtaria pakkautui linkkariin ja yö ajettiin Cordoba nimiseen provinssiin, jossa majoittauduttiin suoraan sanottuna keskelle ei mitään yhteen erittäin mukavaan ja siistiin hotelliin. Hotellissa saatiin olla vain me 20 plus kolme ihan älyttömän mukavaa valvojaa. Ja meillä oli uima-allaskin! Cordobassa oli vielä aika kesäinen sää, vaikak Cipollettissa jo alkaaki syksyttämään. Cordobassa oltiinkin perjantaihin asti ja joka päivä tehtiin paikallisen oppaan kanssa linkkarilla päivämatkoja ympäri vuoristoja ja kaupunkeja siinä lähellä, ja viimesenä päivänä mentiin ihan Cordoba Capitaliin. Mähän jo tunsin kaikki noi paikat, jajaja xD Lähennyttiin tosi paljon meidän proukan kanssa tuona aikana ja oli kyllä tosi kivaa! Torstai iltana tulin sitten kipeeksi ja perjantai aamulla lähdettiin varhain matkaan ja olin ihan kuollut siellä linkkarissa.


Perjantaina mentiin Cordoban linkkariasemalle tapaamaan Cordoban districtin about 40-50 vaihtaria, joiden oli tarkotus matkustaa meidän kanssa. Ihanasti ite olin niin kökössä kunnossa, että varmasti annoin oikein karmaisevan ensivaikutelman, enkä oikeastaan edes muista paljon tuosta tapahtumasta. Siitä nimittäin stten lähdettiin 2 linkkarilla kohti argentiinaan "käsivartta" Misionesin provinssia, Iguazun putouksia ja taidettiin matkustaa reilut 30 tuntia. 


Iguazussa majoituttiin taas erittäin kivaan hotelliin ja tutustuminen muiden vaihtarien kanssa alkoi. Tultiin kaikki heti tosi hyvin toimeen!!! Mulla oli hieman vaikeuksia parin päivän aikana jutella ihmisten kanssa koska ääni meni, mutta sitäkin innokkaammin selitin käsillä :D Iguazussa tehtiin yhden päivän retki Argentiinan puoleisille putouksille ja toinen päiväretki Brazilian puolelle. Ne oli kyllä aika unohtumaton näky! Oon nähnyt Niagaran putoukset, mutta nämä kyllä voitti ne ehdottomasti. Ja muutenkin se luonto siellä ympärillä oli semmosta  viidakkoa ja aah, tosi kaunista!!! Ja nyt voin sanoa että oon ollu Braziliassa! 


Iguazusta lähdettiin sitte kohti Jujuyn provinssia, ja matkaa oli taas mukavasti ainakin se 30 tuntia! Matkalla pysähdyttiin ostamaan illallista Corrientesin kaupungissa ja olin ihan innosta soikeena, koska yks toinen suomalainen vaihtari asuu siellä! Pienten vaikeuksien jälkeen saatiin Emmiin yhteys ja sain sitten sen pulituntia puhua suomeksi!!! Essittelin kakille ylpeenä et tässä on toinen suomalainen :) Koska matkalla olin siis ainut suomalainen, kuinkas muutenkaan... Jouduttiin ihan liian pian hyvästelemään ja melkein siinä meinas itku tulla, ainakin mulla! 


Tilcara nimiseen kylään majoittauduttiin Jujuyssa. Nyt maisema oli ihan erilainen! Viidakosta autiomaahan! Vuoria, kallioita, kaktuksia. Maisema oli tosi paljon kuivempi. Ja nähtiin kuuluisa 7 värin kallio, joka oli aika hieno. (tässä vaiheessa mun kamera oli jo aikaa sitte hajonnu xD) Ja kyliä, jotka oli, jos nyt oon rehellinen, enemmän semmosia mitä mä vähän niinku odotin etelä-amerikalta. Käsintehdyistä savitiilistä tehtyjä pieniä taljoa, hiekkateitä, ihmiset lyhyitä ja tummia yllään tosi värikkäitä villavaatteita, ponchoja ym. Mentiin semmoselle käsityötorille ja siellä oli vaikka mitä ihanaa!! Löysin mm maailman ihanimmat LAAMAkorvikset <3 Vierailtiin myös jotain inka paikkoja ja käytiin jossain paikassa syömässä perinne ruokaa, eli maistoinpa LAAMAA. Ja heti sen jälkeen mentiin paijjaamaan laamoja, tuli vähäsen huono omatunto...Vierailtiin myös mm savipajassa ja jotain muutakin, en vaan enää meinaa ihan kaikkea muistaa. Ai niin, Tilcarassa etittiin pesula ja pestiin vaatteita, koska nyt oltiin jo melki 2 viikkoa oltu reissussa! Äkkiä se meni! Hotellissa tottakai valitettiin että oltiin meluisia. Ja tässä vaiheessa olin jo lähentyny tosi paljon kaikkien toisenkin ryhmän vaihtarien kanssa, melkein enemmänkin niitten kuin oman ryhmän kanssa!


No Tilcarasta siirryttiin Salta nimisen provinssiin pääkaupunkiin Saltaan. Se oli  aika iso ja kiva kaupunki ja meidän hotelli oli ihan keskustassa. Meillä oli pieni kaupunki kierros oppaiden kanssa kävellen ja sitten majoittuminen siistiin hotelliin, joskin meitä oli 6 tyttöä yhdessä kämpässä yhdellä suihkulla...Mutta hyvin selviydyttiin :D Tässä vaiheessa matkaa ihmisissä alkoi jo vähäsen näkyä väsymys, mutta ei se toisaalta yövalvomiseen vaikuttanut mitenkään xD Saltassa oltiin 2 yötä ja sieltä jatkettiin matkaa halki Tucumanin, jossa vierailtiin itsenäisyyden talossa. Matkan varrella huomas, että oltiin Argentiinan köyhemmässä osassa, kaikki talot oli aika pieniä ja ränsistyneitä ja ihmisistäkin sen huomas. Ja sitten sää, Jujuy ja Salta oli niin korkealla vuoristossa, että siellä sää oli tosi vaihtelevaa, välillä tosi kylmä ja välillä tosi kuuma... Päästiin kerran leikkimään lumessakin, vaikka se taiskin olla Mendozassa, hups...


Saltan jälkeen tultiin yhteen pieneen paikkaan jossa oli ehkä kivoin hotelli ja siellä saatiin olla jopa yksin, eli meluta saatiin :D Ainut miinus oli että 14 ihmistä joutui toiseen hotelliin joka oli parin korttelin päässä. Mutta oltiin pienessä kylässä keskellä ei mitään. Matka jatkui viimeiseen kohteeseen, eli Mendozan provinssin pääkaupunkiin mendozaan. Se oli tooosi siisti ja kaunis kaupunki, jos Argentiinaan joskus muuttaisin niin varmaankin Mendozaan!!! Sieltä tehtiin muutamia retkiä mendozan vuoritoihin ja viinitilalle jossa meille oli järjestetty oikein viininmaistelu. Mendozassa alettiin tajuta että matka on oikeesti jo kohta ohi...:( Edessä oli kuitenkin vielä kokonainen päivä ja yö linkkarissa ja kaikki pysähdykset oltiin yhdessä <3 Ja kirjotettiin toistemme päiväkirjoihin. Nyt mulla on ihania muistoja monista ihmisistä <3


Perjantai aamuna varhain saavuttiin Cordobaan väsyneinä ja surullisina ja alkoi hyvästelyjen ketju. Mun linkkari lähti vasta myöhään iltapäivällä, eli olin siellä sitten hyvästelemässä kaikkia vuorotellen, sillä kaikki lähti vähä eri aikaan. Kivasti itkin ainakin 10 kertaa sinä päivänä. odotettiin linkkariasemalla about keskipäivään ja kävinpä siellä suihkussakin. Sitten me jäljellä olevat mentiin yhteen ostoskeskukseen syömään ja keilaamaan pariksi tunniksi kunnes meidänkin linkka lähti. Siinä vaiheessa osa meidän districtin porukasta vielä jäi sinne ja osa lähti, ja osaa ei ehkä enää nähdä ja siinä vaiheessa itkettiin sit kaikki ihan kamalasti, koko bussi nauroi meille...


Ja koko iltapäivä ja yö matkustettiin vielä linkkarissa ja lopulta lauantaiaamuna lopenuupuneena ja haikeena saavuttiin Cipolleettiin. Oho, oikeesti tiivistin tooooosi paljon!!! Mutta tärkein asia tässä matkassa mulle oli varmaan taas vaihteeksi ne ihmiset! Sain taas uusia kavereita ympäri maailmaa ja jotenki se vaan oli niin ihanaa se yhdessä olo, kun kaikki on kavereita, kaikki kuuluu porukkaan, kaikki on samassa tilanteessa, ymmärtää toisiaan jne. Se yhteenkuuluvuuden tunne on jotenkin niin ihana! Ollaan kaikki erimaista ja kuulutaan silti yhteen niin hyvin, se on jotain tosi ihanaa! Olihan siellä toki klikkejä ym, esim saksalaiset ja varsinkin ranskalaiset oli aina yhdessä jne. Mutta silti!! <3 Ehkä me vielä joku päivä nähdään toisemme! Mä toivon niin.


Nyt matkan jälkeen oli ja on ehkä vieläki vähä semmonen jännän haikee olo. Tai en osaa selittää mun tunnetta, tosi ristiriitainen. Osittain tekis mieli jo palata suomeen, tuli semmonen olo et tohon matkaan olis hyvä lopettaa tää vuosi, et en enää jaksais uudestaan tätä et pitää totutella tähän uuteen perheeseen jne. Mutta sitten samalla on ihan kauhistunu olo, et apua, mulla on enää 2 kuukautta täällä, vähän aika menee nopeesti ja eiiii mä en halua vielä palata, Argentiina on mun uusi koti, ja voii kuinka mun tulee ikävä kavereita ym! Mutta on mun oikeastaan jo vähäsen ikävä suomalaisia ruokia, omaa huonetta, suomen talvea, saunaa jne. Mutta heiii, kaks kuukautta hurahtaa ohi nopeesti. Nyt pitää vaan yrittää nauttia kaikesta! :)


ps. anteeksi että ei oo kuvia, koska tosiaan mun kamera hajos ja sen taisin hukatakin kaikenlisäksi!