Hihiiiii!!!! Oon tosi iloinen ja onnessa ja innoissani! Nyt tää on jo totta! Nyt tää tuntuu TODELLISELTA! Sain eilen illalla facebookissa viestiä tulevan isäntäperheen veljeltä! Nyt on kaupunki ja eka perhe tiedossa, ainakin joten kuten, en vielä kauheesti tiedä yksityiskohtia, mutta eiköhän niitä tässä kerkeä oppimaan xD
Eli, vanhemmat ovat ilmeisesti molemmat lääkäreitä! Kolme lasta, vanhin poika on 24 vuotias ja sisko on 22 ja kumpikin asuu jossain about 10 tunnin ajomatkan päässä mun kotikapungista, että niitä ei ehkä näe niin kovin usein. Ja vielä vähemmän tätä mun ikästä veljeä, joka mulle kirjotti, koska se lähtee myös vaihtoon, tosin Hollantiin. Eli tuun ilmeisesti olemaan ainut lapsi, mikä on outoa...Mutta ehkä se on vaa kivaa, saan kaiken huomion, aah! Olisin kyl toisaalta toivonu että mulla olis ollu sisaruksia kotona, lasten kanssa on jotenki mun mielestä helpompi tulla juttuun...No, eläimiä perheellä kuulemma on, jos oikein ymmärsin niin ainakin 4 koiraa ja muutama kissa ja vissiin kilpikonnakin! Eli niistä nyt sitten ainakin on seuraa! Ja luulisi että ei tarvi huolehtia sairastumisista kun perheen molemmat vanhemmat on LÄÄKÄREITÄ. En oo vielä laittanut vanhemmille s-postia, mutta ikomus olisi hyvin pian ottaa yhteyttä ja yrittää muutenkin tehdä lähempää tuttavuutta! Toivonmukaan saan pian tietää tulevasta koulustakin jotain! Aah, mulla olisi niin paljon kysymyksiä!
Mutta siis, en muistanut vissiin mainita kaupunkia vielä!!! Se on siis Patagonian alueella, Río Negron provinssissa, kapunki nimeltä Cipolletti. http://en.wikipedia.org/wiki/Cipolletti about 75000 asukasta, eli semmonen just sopiva! Ei mikään miljoona kaupunki, muttei mikään tuppukyläkään! Ihanaa! Nyt yritän kuumeisesti googlettaa kaiken mitä irti saa paikasta!Jotenkin ihan mieletöntä ajatella, että tuolla mä tuun asumaan ens vuoden!
Tänään hoidin lähtövalmisteluja sen verran, että kävin rokotuksista taas puhumassa terkkarin kanssa, ja lavantauti tabletteihin sain reseptin ja kotona pitää keskustella, että halutaanko varooksi ottaa myös keltakuumepiiki. Hepatiitti-sarjan kolmesta rokotuksesta kaksi on otettu ja viimeinen tulee sitten kesällä vähän enne lähtöä. Ja malaria lääkityksen hommaan sitten paikan päällä JOS joudun matkustamaan pohjoiseen malaria alueelle, mikä ei kyllä kovin todennäköiseltä vaikuta. Hui, en haluaisi. Malaria jotenkin pelottaa mua...
Sitten vielä ihan vähän tästä vaihtaritouhusta, elikkäs viikonloppuna on Lahden koulutus. Koko lauantai päivä siellä menee, mutta mua oikeasti huvittaa tosi kovaa mennä sinne. Sinne tulee kaikki suomen lähtevät vaihtarit, eli meitä tulee olemaan paljon! Ja siellä kerrotaan ihan kaikki vakuutuksista ja viisumeista ja lentolipuista ja säännöistä ja sairastumisista ja rotary-takeista ja pinsseistä ja no kaikesta! Osan kyllä varmaan tiedänkin, mutta silti ihan mielenkiintoista kuulla. Ja sitten sinne tulee kai entisiä vaihtareita kertomaan kokemuksista ja se ainakin kiinnostaa!
Tänään tuskailin oman naamakuvieni kanssa...Pitäisi saada kohtuu hyvät kuvat käyntikortteihin (jotka pitää kaikilla vaihtareilla olla...) mutta ei poka onnistu millään! Passikuvatkin mun pitäisi käydä valokuvaamossa otattamassa, jotta saan hommattua kuvallisen henkilökortin (eli vähän niinkuin ajokortti ilman minkäänlaisia ajo-oikeuksia xD).
Jooh, tämmöisiä tällä kertaa! yritän päivitellä tänne aina vähän näistä mun lähtövalmisteluista ym mitä vain vaihtoon ja matkailuun tulee mieleen! Tärkein pointti tänään oli kuitenkin se, että MÄ TIEDÄN MINNE OON MENOSSA!!!!! :)
tiistai 10. toukokuuta 2011
perjantai 6. toukokuuta 2011
Höpsötyksiä Sverigessä ;D
Hej och hälsningar från Stockholm! :)
Juuh ja melkeinpä siihen loppui tämän likan ruotsin taidot...xD Siellä toisen kotimaisen kielemme kotimaassa seikkailemassa oli pieni ryhmä jurvalaisia nuoria parilla opettaja vahvistuksella viime viikolla. Koulussa oli VASU-viikko (eli jonkin sortin vapaasti suunniteltava viikko) ja lukion matkakerhon poppoon kanssa oltiin koko vuosi kerätty rahaa mm. makkaraa ja wc-paperia myymällä tätä odotettua reissua varten! Ja täytyy sanoa, että kyllä se hikisessä ja kuumassa makkaranmyyntikojussa tuntikausia istuminen viime kesänä kannatti! Oli nimittäin niin ikimuistoinen matka, että en tiedä osaanko edes sanoin kuvailla. Yritetään nyt kuitenkin.
PÄIVÄ 1.
Matkaan lähdettiin epäinhimillisen aikaisin, mutta muutamalla kahvikupillisella (HUOMHUOM, pyysin RUOTSIN KIELELLÄ lentokoneessa!!!) ja kolmen tunnin "virkistävillä" yöunilla seikkailu alkoi pirteissä ja TÄRISEVISSÄ merkeissä. Lentomatka oli yllättävän lyhyt, vain tunti ja sitten oltiinkin jo Tukholman Arlanda lentokentällä.Siellä ensimmäisenä tietty etsimään vessaa...Se taisi muutenkin olla aika iso osa meikäläisen reissua - siis vessan metsästys! Tärkeää, hei! Nojoo, syötiin ja vaihdettiin rahaa ja odoteltiin jonkin aikaa siellä kentällä ja saatiin likkojen kanssa heti mukava ensivaikutelma ruotsalaisista miehistä kahvilan hauskojen tyyppien pyöritellessä vesipulloja ;)
Ekana päivänä käytiin Globenilla (eli semmoinen pallonmuotoinen iso valkoinen talo) jonka katolle päästiin hissillä. Joitakin pikkuisen jännitti, ei minua! Ylhäältä oli oikein kivat näkymät koko kaupunkiin. Meidän heiluessa siellä yläilmoissa, rakennuksen eteen tuli oikein ambulanssi paikalle. Vähän mietitytti, että tuliko se ihan varta vasten odottamaan meitä, että tiputaanko me nyt alas hirveellä vauhdilla tai jotain. Hengissä selvittiin, kuten ehkä jotkut fiksuimmat saattoi pääetllä esim. siitä että olen tässä nyt kirjoittamassa tätä romaania...:D
Pallotalo seikkailun jälkeen oli lounaan vuoro, joka minun the best matkaseurani (Emma + Laura + Meri) kanssa nautittiin ostoskeskuksen penkillä ja joka sisälsi valmissalaatteja ja patonkia + vettä. Ja oli kuulkaa aika loistava lounas! Muovihaarukoiden metsästys vain vähän kesti kauan...Ne haarukat sitten säästettiin tarkasti laukkuihin vastaisen varalle. Ruokateemalla jatketaan, sillä myöhemmin päivällä käveltiin semmoiseen iiiihanaan vaaleanpunaiseen puistoon. Tai siellä olevissa kirsikkapuissa oli ihanat pinkit kukat, koko puisto oli niin kaunis ja toki täynnä ihmisiä. Siellä syötiin tyttöjen kanssa pehmikset ja tuskailtiin kuumia farkkuja, sillä sää oli uskomattoman ihana ja lämmin.
Myöhemmin mentiin laivalla Vaxholm nimiseen saareen, vai kaupunkiko se oli(?). No anyway, laivalla mentiin ja tämä paikka oli ihana, pieni paikka täynnä maailman söpöimpiä puutaloja. Semmoisia vanhoja ja vaikka minkä värisiä. Ihanini tietysti oli vaaleanpunainen unelmatalo (kuva toivonmukaan mun tekniikkataidoista riippuen lopussa :D). Saarelta päästiin hotellille bussilla ja silloin meillä meni lievästi sanottuna lujaa! Väsymys ja suklaa yhdessä ei ilmeisesti ole oikein hyvä yhdistelmä, tulipahan sekin testattua! Hotellilla osalla porukasta oli vaikeuksia huoneiden ovien kanssa. Avainkortit ei toiminut! Oltiin väsyneitä ja nälkäisiä ja vain VALTAVASUUNNATONPOHJATONHIRVEÄKIDUTTAVA NÄLKÄ ajoi meidät vielä hetkeksi ulos hotellista epäilyttävän näköiseen pizzeriaan. Sen jälkeen nukkumaan, ja kovasta sängystä huolimatta uni tuli varmaan viidessä minuutissa ja siitä nukuinkin sikeästi aamuun asti!
PÄIVÄ 2.
Aamulla koettiin odotettu aamupala! Ananasta hamstrasivat ainakin eräät melkoisesti. Ei sitten kuitenkaan ihan saksalaisia leikitty (eli hamsrtattu eväitä mukaan) koska jääkaapissa oli jäätynyttä pizzaa :D jotai ei kyllä sitäkään mukaan otettu...Aamusta putputeltiin jollain mukavalla paatilla jonnekin missä sijaitsi Vasa-museo. Laiva matkalla tehtiin vähän tuttavuutta mukavan perheen/perheiden kanssa ( ei olla ihan varmoja olivatko nämä kakasi miestä pariskunta vai ei xD). Näihin tuttavuuksiin törmättiin uudestaan samana päivänä Kungliga slottetissa. Mutta siis Vasa-laiva oli tosi hieno ja ISO!!!
Myöhemmin meillä oli tarkoitus olla opastettu kierros Gamla Stanissa (vanha kaupunki) mutta joku oli ilmeisesti nukkunut pommiin tai ottanut omaa lomaa, sillä opasta ei ikinä ilmaantunut paikalle...Kierrettiin sitten omillamme jonkin aikaa ja sitten meidän neljän hengen poppoo lähti vapaa-ajalla tutustumaan kuninkaan linnaan ihan omatoimisesti. Kyllä sai opettajat olla ylpeitä! Kuninkaan linnan hienoudet oli kyllä aika hienoja! Ja jäykkänä seisovat sotilaat sinisissä puvuissa ja kypärissä oli aika hassuja. xD Kuninkaan linnan jälkeen meidän porukalla meni taas monta tuntia ruokapaikan metsäsytksessä, mutta löydettiin kyllä aikas loistava paikka: Epäheteropaikka! (oikee nimi oli Chockladkoppen, ristittiin paikka vähän uusiksi kokin takia :P). Pieni ja söpö kahvila, jonka terassilla ihmiset istuskeli viltteihin kääriytyneinä ja me juntit suomalaiset tungettiin sisälle istumaan. Söin aika namia keittoa ja taustalla soi tämän vuoden euroviisubiisit! Laulettiin sitten tyttöjen kanssa suureen ääneen Paradise Oskaria! Tokasta päivästä vielä sen verran että käytiin illalla elokuvissa katsomassa No strings attached, tai jotain sinne päin. Semmoinen komedia, jonka katsomossa oltiin melko kovaäänisiä...
PÄIVÄ 3.
Aamulla oli vuorossa Drottningholm, kuninkaan hemma ;D Sinne mentiin metrolla ja junalla ja bussilla...Se oli älyttömän kaunis linna ja se puutarha oli hieno, varmaan vielä upeampi kesällä! Sisälle me ei päästykään, kun ei tultu viikonloppuna...Mutta puutarhassa riitti näkemistä ja käveltiin siellä koko aamupäivä.
Linnavierailun jälkeen sovittiin että kaikki saa mennä vähän omia polkujaan, kun mitään suurempaa yhteistä intressiä ei tuntunut löytyvän. Me ykköset päätettiin metsästää ruokaa, vaihteeksi :P Syötiin lounas (eli salaattia ja jälkkärimansikoita) torilla ja oli ihanan lämmin taas kerran! Syömisen jälkeen käytiin sivistämässä itseämme Medeltids museossa eli keskiaikaisessa museossa. Sen jälkeen oli hyvä sivistää masuja jäätelöllä puistossa :P
Illalla käveltiin koko ryhmällä Södermalmilla ja kaikkien jalat oli KUOLLEET!!! Oltiin suoraan sanottuna aika väsynyttä sakkia. Piristyttiin sitten kun mentiin syömään yhdessä ruotsalaiseen ravintolaan, jossa ruokien kanssa tuli vain muutama pieni ylläri.Tykkäsin kovasti :) nam. Jälkkärille mentiin kaakaolle yhteen kahvilaan, jossa suloinen tyyppi teki niitä meidän kaakaoita varmaan 10 minuuttia. Huolellisesti! :D Mutta oli ne kyllä hyviä! Ja sitten saatiin osaksemme pullisetula ja aikas häiritseviä katseita parilta meitä huomattavasti vanhemmilta herroilta...Hihi, ja meillä oli hauskaa, naurettiin suureen ääneen suomeksi pälättäen.
Viimeisen illan kunniaksi vähän tuli valvottua tyttöjen kanssa hotellilla myöhempään ja pelleiltiin kameran kanssa.
PÄIVÄ 4.
Viimeinen päivä...Aamulla väsytti. Pakattiin kamat ja aamupalan jälkeen jätettiin hyvästit hotellille. Junalla matkattiin T-centraleniin jonne jätettiin laukut jänniin säilytyslokeroihin joiden lukitusysteemejä osattiin käyttää ERITTÄIN hyvin! xD Tässä vaiheessa meikäläinen kaipaili jo vessaa...vaihteeksi...:D
Porukalla käveltiin keskustaan Drottningatanille, eli suurelle ostoskadulle. Siitä alkoi sitten useamman tunnin vapaa-aika. Tämän päivän meidän neljän hengen porukka oli varannut shoppailulle, kun muina päivinä tutustuttiin tehokkaasti kulttuuriin ja RUOKAAN. Ja kyllä me varmaan ainakin neljä kauppaa kerittiin kiertää ennen kuin nälkä yllätti! (HUOM, kaupat oli tosi valtavia, H&M:n kiertämisessä meni kauan!) Miestä jokainen osti kengät! Ja itse vaihdoin uudet lemmikkini heti jalkaan, toivoen että ne vähän helpottaisivat jalkojen särkyä...Väärässä olin taas. Rakkoja tuli uusista kengistä saman tien melkoisesti!
Juuri kun seisottiin keskellä katua miettien minne mentäisiin syömään, törmättiin Danaan (mun amerikkalainen host sisko) ja kahteen jätkään. Pojat oli Danan tuttuja, vaihtareita siellä Ruotsissa, toinen Amerikasta ja toinen Brasiliasta. Mentiin sitten porukalla syömään Burger Kingiin. Meillä oli tosi hauskaa, ja oli älyttömän kiva jutella muidenkin vaihtareiden kanssa ja käyttää englantia ja muutenkin vaikuttivat tosi kivoilta ihmisiltä! :) Siihen meidän shoppailu sitten loppuikin, kun liityttiin loppu päiväksi Danan porukkaan ja kierreltiin sitten ympäri vanhaa kapunkia välillä etsimässä vessaa ja välillä jäätelö, jota kukaan ei sitten halunnutkaan! :D Hauskaa oli, ja lähtö tuli liian nopeesti.
Iltapäivällä tungettiin hiostavan kuumaan linja-autoon jossa yritin epätoivoisesti laittaa rakkolaastareita jalkoihin. Lentokentällä kaikki sujui hyvin, EN PIIPANNUT! :D Ja sitten oltiin jo koneessa...Oli vähän masentava fiilis. Olisi voinut jäädä pitemmäksi aikaa!!! Lentomatka kotiin meni mun osalta aika torkkuvissa tunnelmissa, sillä oli hirvee väsy! Ja sitten oltiin KYLMÄSSÄ Suomessa...
Uuups...tästä tuli ihan hirvee romaani, säälin ja onnittelen niitä jotak tänne asti kahlas läpi mun sekavat selitykset. Olin ajatellut kertoa silleen lyhyesti reissusta, mutta ilmeisesti en tunne sanaa LYHYT...Jos yritän Argentiinastakin kirjoittaa aina tämmöisiä mammuttitekstejä, te täällä suomessa ette kerkiä muuta tekemäänkään kuin lukea xD
Oikeastaan en nyt jaksa olla tekniikan ihmelapsi, tai ei ole aikaa ja kärsivällisyyttä ladata kuvia...olen pahoillani...mutta ehkä kuvailin asiat tarpeeksi hyvin xD
Juuh ja melkeinpä siihen loppui tämän likan ruotsin taidot...xD Siellä toisen kotimaisen kielemme kotimaassa seikkailemassa oli pieni ryhmä jurvalaisia nuoria parilla opettaja vahvistuksella viime viikolla. Koulussa oli VASU-viikko (eli jonkin sortin vapaasti suunniteltava viikko) ja lukion matkakerhon poppoon kanssa oltiin koko vuosi kerätty rahaa mm. makkaraa ja wc-paperia myymällä tätä odotettua reissua varten! Ja täytyy sanoa, että kyllä se hikisessä ja kuumassa makkaranmyyntikojussa tuntikausia istuminen viime kesänä kannatti! Oli nimittäin niin ikimuistoinen matka, että en tiedä osaanko edes sanoin kuvailla. Yritetään nyt kuitenkin.
PÄIVÄ 1.
Matkaan lähdettiin epäinhimillisen aikaisin, mutta muutamalla kahvikupillisella (HUOMHUOM, pyysin RUOTSIN KIELELLÄ lentokoneessa!!!) ja kolmen tunnin "virkistävillä" yöunilla seikkailu alkoi pirteissä ja TÄRISEVISSÄ merkeissä. Lentomatka oli yllättävän lyhyt, vain tunti ja sitten oltiinkin jo Tukholman Arlanda lentokentällä.Siellä ensimmäisenä tietty etsimään vessaa...Se taisi muutenkin olla aika iso osa meikäläisen reissua - siis vessan metsästys! Tärkeää, hei! Nojoo, syötiin ja vaihdettiin rahaa ja odoteltiin jonkin aikaa siellä kentällä ja saatiin likkojen kanssa heti mukava ensivaikutelma ruotsalaisista miehistä kahvilan hauskojen tyyppien pyöritellessä vesipulloja ;)
Ekana päivänä käytiin Globenilla (eli semmoinen pallonmuotoinen iso valkoinen talo) jonka katolle päästiin hissillä. Joitakin pikkuisen jännitti, ei minua! Ylhäältä oli oikein kivat näkymät koko kaupunkiin. Meidän heiluessa siellä yläilmoissa, rakennuksen eteen tuli oikein ambulanssi paikalle. Vähän mietitytti, että tuliko se ihan varta vasten odottamaan meitä, että tiputaanko me nyt alas hirveellä vauhdilla tai jotain. Hengissä selvittiin, kuten ehkä jotkut fiksuimmat saattoi pääetllä esim. siitä että olen tässä nyt kirjoittamassa tätä romaania...:D
Pallotalo seikkailun jälkeen oli lounaan vuoro, joka minun the best matkaseurani (Emma + Laura + Meri) kanssa nautittiin ostoskeskuksen penkillä ja joka sisälsi valmissalaatteja ja patonkia + vettä. Ja oli kuulkaa aika loistava lounas! Muovihaarukoiden metsästys vain vähän kesti kauan...Ne haarukat sitten säästettiin tarkasti laukkuihin vastaisen varalle. Ruokateemalla jatketaan, sillä myöhemmin päivällä käveltiin semmoiseen iiiihanaan vaaleanpunaiseen puistoon. Tai siellä olevissa kirsikkapuissa oli ihanat pinkit kukat, koko puisto oli niin kaunis ja toki täynnä ihmisiä. Siellä syötiin tyttöjen kanssa pehmikset ja tuskailtiin kuumia farkkuja, sillä sää oli uskomattoman ihana ja lämmin.
Myöhemmin mentiin laivalla Vaxholm nimiseen saareen, vai kaupunkiko se oli(?). No anyway, laivalla mentiin ja tämä paikka oli ihana, pieni paikka täynnä maailman söpöimpiä puutaloja. Semmoisia vanhoja ja vaikka minkä värisiä. Ihanini tietysti oli vaaleanpunainen unelmatalo (kuva toivonmukaan mun tekniikkataidoista riippuen lopussa :D). Saarelta päästiin hotellille bussilla ja silloin meillä meni lievästi sanottuna lujaa! Väsymys ja suklaa yhdessä ei ilmeisesti ole oikein hyvä yhdistelmä, tulipahan sekin testattua! Hotellilla osalla porukasta oli vaikeuksia huoneiden ovien kanssa. Avainkortit ei toiminut! Oltiin väsyneitä ja nälkäisiä ja vain VALTAVASUUNNATONPOHJATONHIRVEÄKIDUTTAVA NÄLKÄ ajoi meidät vielä hetkeksi ulos hotellista epäilyttävän näköiseen pizzeriaan. Sen jälkeen nukkumaan, ja kovasta sängystä huolimatta uni tuli varmaan viidessä minuutissa ja siitä nukuinkin sikeästi aamuun asti!
PÄIVÄ 2.
Aamulla koettiin odotettu aamupala! Ananasta hamstrasivat ainakin eräät melkoisesti. Ei sitten kuitenkaan ihan saksalaisia leikitty (eli hamsrtattu eväitä mukaan) koska jääkaapissa oli jäätynyttä pizzaa :D jotai ei kyllä sitäkään mukaan otettu...Aamusta putputeltiin jollain mukavalla paatilla jonnekin missä sijaitsi Vasa-museo. Laiva matkalla tehtiin vähän tuttavuutta mukavan perheen/perheiden kanssa ( ei olla ihan varmoja olivatko nämä kakasi miestä pariskunta vai ei xD). Näihin tuttavuuksiin törmättiin uudestaan samana päivänä Kungliga slottetissa. Mutta siis Vasa-laiva oli tosi hieno ja ISO!!!
Myöhemmin meillä oli tarkoitus olla opastettu kierros Gamla Stanissa (vanha kaupunki) mutta joku oli ilmeisesti nukkunut pommiin tai ottanut omaa lomaa, sillä opasta ei ikinä ilmaantunut paikalle...Kierrettiin sitten omillamme jonkin aikaa ja sitten meidän neljän hengen poppoo lähti vapaa-ajalla tutustumaan kuninkaan linnaan ihan omatoimisesti. Kyllä sai opettajat olla ylpeitä! Kuninkaan linnan hienoudet oli kyllä aika hienoja! Ja jäykkänä seisovat sotilaat sinisissä puvuissa ja kypärissä oli aika hassuja. xD Kuninkaan linnan jälkeen meidän porukalla meni taas monta tuntia ruokapaikan metsäsytksessä, mutta löydettiin kyllä aikas loistava paikka: Epäheteropaikka! (oikee nimi oli Chockladkoppen, ristittiin paikka vähän uusiksi kokin takia :P). Pieni ja söpö kahvila, jonka terassilla ihmiset istuskeli viltteihin kääriytyneinä ja me juntit suomalaiset tungettiin sisälle istumaan. Söin aika namia keittoa ja taustalla soi tämän vuoden euroviisubiisit! Laulettiin sitten tyttöjen kanssa suureen ääneen Paradise Oskaria! Tokasta päivästä vielä sen verran että käytiin illalla elokuvissa katsomassa No strings attached, tai jotain sinne päin. Semmoinen komedia, jonka katsomossa oltiin melko kovaäänisiä...
PÄIVÄ 3.
Aamulla oli vuorossa Drottningholm, kuninkaan hemma ;D Sinne mentiin metrolla ja junalla ja bussilla...Se oli älyttömän kaunis linna ja se puutarha oli hieno, varmaan vielä upeampi kesällä! Sisälle me ei päästykään, kun ei tultu viikonloppuna...Mutta puutarhassa riitti näkemistä ja käveltiin siellä koko aamupäivä.
Linnavierailun jälkeen sovittiin että kaikki saa mennä vähän omia polkujaan, kun mitään suurempaa yhteistä intressiä ei tuntunut löytyvän. Me ykköset päätettiin metsästää ruokaa, vaihteeksi :P Syötiin lounas (eli salaattia ja jälkkärimansikoita) torilla ja oli ihanan lämmin taas kerran! Syömisen jälkeen käytiin sivistämässä itseämme Medeltids museossa eli keskiaikaisessa museossa. Sen jälkeen oli hyvä sivistää masuja jäätelöllä puistossa :P
Illalla käveltiin koko ryhmällä Södermalmilla ja kaikkien jalat oli KUOLLEET!!! Oltiin suoraan sanottuna aika väsynyttä sakkia. Piristyttiin sitten kun mentiin syömään yhdessä ruotsalaiseen ravintolaan, jossa ruokien kanssa tuli vain muutama pieni ylläri.Tykkäsin kovasti :) nam. Jälkkärille mentiin kaakaolle yhteen kahvilaan, jossa suloinen tyyppi teki niitä meidän kaakaoita varmaan 10 minuuttia. Huolellisesti! :D Mutta oli ne kyllä hyviä! Ja sitten saatiin osaksemme pullisetula ja aikas häiritseviä katseita parilta meitä huomattavasti vanhemmilta herroilta...Hihi, ja meillä oli hauskaa, naurettiin suureen ääneen suomeksi pälättäen.
Viimeisen illan kunniaksi vähän tuli valvottua tyttöjen kanssa hotellilla myöhempään ja pelleiltiin kameran kanssa.
PÄIVÄ 4.
Viimeinen päivä...Aamulla väsytti. Pakattiin kamat ja aamupalan jälkeen jätettiin hyvästit hotellille. Junalla matkattiin T-centraleniin jonne jätettiin laukut jänniin säilytyslokeroihin joiden lukitusysteemejä osattiin käyttää ERITTÄIN hyvin! xD Tässä vaiheessa meikäläinen kaipaili jo vessaa...vaihteeksi...:D
Porukalla käveltiin keskustaan Drottningatanille, eli suurelle ostoskadulle. Siitä alkoi sitten useamman tunnin vapaa-aika. Tämän päivän meidän neljän hengen porukka oli varannut shoppailulle, kun muina päivinä tutustuttiin tehokkaasti kulttuuriin ja RUOKAAN. Ja kyllä me varmaan ainakin neljä kauppaa kerittiin kiertää ennen kuin nälkä yllätti! (HUOM, kaupat oli tosi valtavia, H&M:n kiertämisessä meni kauan!) Miestä jokainen osti kengät! Ja itse vaihdoin uudet lemmikkini heti jalkaan, toivoen että ne vähän helpottaisivat jalkojen särkyä...Väärässä olin taas. Rakkoja tuli uusista kengistä saman tien melkoisesti!
Juuri kun seisottiin keskellä katua miettien minne mentäisiin syömään, törmättiin Danaan (mun amerikkalainen host sisko) ja kahteen jätkään. Pojat oli Danan tuttuja, vaihtareita siellä Ruotsissa, toinen Amerikasta ja toinen Brasiliasta. Mentiin sitten porukalla syömään Burger Kingiin. Meillä oli tosi hauskaa, ja oli älyttömän kiva jutella muidenkin vaihtareiden kanssa ja käyttää englantia ja muutenkin vaikuttivat tosi kivoilta ihmisiltä! :) Siihen meidän shoppailu sitten loppuikin, kun liityttiin loppu päiväksi Danan porukkaan ja kierreltiin sitten ympäri vanhaa kapunkia välillä etsimässä vessaa ja välillä jäätelö, jota kukaan ei sitten halunnutkaan! :D Hauskaa oli, ja lähtö tuli liian nopeesti.
Iltapäivällä tungettiin hiostavan kuumaan linja-autoon jossa yritin epätoivoisesti laittaa rakkolaastareita jalkoihin. Lentokentällä kaikki sujui hyvin, EN PIIPANNUT! :D Ja sitten oltiin jo koneessa...Oli vähän masentava fiilis. Olisi voinut jäädä pitemmäksi aikaa!!! Lentomatka kotiin meni mun osalta aika torkkuvissa tunnelmissa, sillä oli hirvee väsy! Ja sitten oltiin KYLMÄSSÄ Suomessa...
Uuups...tästä tuli ihan hirvee romaani, säälin ja onnittelen niitä jotak tänne asti kahlas läpi mun sekavat selitykset. Olin ajatellut kertoa silleen lyhyesti reissusta, mutta ilmeisesti en tunne sanaa LYHYT...Jos yritän Argentiinastakin kirjoittaa aina tämmöisiä mammuttitekstejä, te täällä suomessa ette kerkiä muuta tekemäänkään kuin lukea xD
Oikeastaan en nyt jaksa olla tekniikan ihmelapsi, tai ei ole aikaa ja kärsivällisyyttä ladata kuvia...olen pahoillani...mutta ehkä kuvailin asiat tarpeeksi hyvin xD
sunnuntai 24. huhtikuuta 2011
Elämä kulkee, mut se kulkee liian nopeasti...
Aika menee ihan liian nopeesti eteenpäin...Tässä ihan pieni ihminen hämmentyy! Toisaalta toivon et se menee nopeesti ja odotan jo kauheella innolla kesää ja kaikkea, mutta sitten taas toisaalta toivoo, että olis joku keino, jolla voisi hidastaa tai jopa pysäyttääkin aikaa joskus!
"Joko jännittää? Onkos espanjaa jo opeteltu paljon? Kuinka sä uskallat? Niin missäs Argentiina taas olikaan? Milloin sä lähdet?jne." Kysymyksiä, joita kuulee niin usein, kun ihmiset saa tietää mun lähdöstä. Varsinkin tuota ekaa ihmiset jaksaa hokea. Ja mä yleensä vastaan, että ei mua, ainakaa paljon. Ainakaan vielä. Ei se tunnu todelliselta. Vielä. Ehkä sitten lentokentällä. Väännän sen vitsiksi. Mutta jos ihan rehellisiä ollaan, niin oikeesti mua jännittää. Ja paljon. Ei aina. Koko kevään mulla on ollut käynnissä semmoinen tunnemyllerrys. Välillä on päiviä, jolloin suunnittelen ja haaveilen ja odotan ihan älyttömän malttamattomana ja innokkaana ens vuotta. Oon niin onnellinen, että mulla on tää tilaisuus ja toivoisin jo että se vuosi alkais jo. Ja näin mä sen aika monelle selitän, jos ne kysyy että miltä musta tuntuu. Usein jätän mainitsemasta ne toiset päivät. Ne itkupotkuhämmennyspaniikkihetket. Sillä joskus mulle tulee sellaisia kohtauksia, että itkettää ja pelottaa ja miettii, että MITÄ IHMETTÄ SÄ LIKKA OIKEIN MEINAAT?! että en mä pysty, en uskalla, en voi, en halua... Mietityttää, että mistä kukkapenkistä mä oikein kaivan sen kaiken rohkeuden, jota mä tarvin. Miten mä osaan olla tarpeeksi ulospäinsuuntautunu, fiksu, positiivinen, rohkee, itsenäinen, aktiivinen ja kaikkee muuta, mitä multa odotetaan?! Ja miten mä pystyn jättämään mun läheiset ihmiset? Yleensä pieni vollotus, pala suklaakakkua tai kenties juttelu jonkuin mun kullan tai toisen vaihtariksi lähtevän kanssa on aika hyviä lääkkeitä tälläsiin kohtauksiin, eikä ne kestä kauan. Pian tulee taas se innostus. Ja yleensä oon sitä mieltä et oon tehny oikeian valinnan ja ratkaisun. Yleensä.
Mutta mistä sen oikeestaan voi tietää, että mikä valinta on oikee tai väärä? Mun elämä muuttuu tästä vuodesta varmasti. Mut muuttuuko se hyvään vai huonoon suuntaan? Vaikeeta sanoa tässä vaiheessa, mutta just nyt mulla on hyvä tunne, (ikuisena optimisitina!) että jotain hyvää siitä tulee :)
Mun rakas siskoni ja äiti on tehny jonkin verran pinssejä mulle. Rotary vaihtarit vaihtaa keskenään oman maansa pinssejä ja kerää niitä sellaseen rotary takkiin. Tarvin niitä TOOOSI paljon. Nää mun pinssit on oikeestaan aika hienoja. Niitä vaan pitäis tehdä vielä paljon lisää. Ehkä mä järjestän jotkut pinssinväsäämisjuhlat joku päivä ;D Muita valmisteluja tässä on ollu mm. Suomi-esitelmän tekemistä...Tai olis pitäny olla, en oo sitä kauheesti tehnyt ja nyt alkaa siitä kehittyä pieni paniikki. Mun pitää siis pitää semmonen Suomesta kertova esitelmä englanniksi seuraavassa vaihtarikoulutuksessa 5.5. Mutta ehkä se menee hyvin...Tuliaisia isäntä perheille pitäis ruveta ettimään, ja käyntikortteja tilata. Heti kun saan tiedot siiitä minne nyt oon muuttamassa. Joka päivä tarkistan sähköpostin ja toivon että nyt olsi tullu tiedot isäntäperheestä ja kaupungista. Vielä ei oo tullu, muuta kuin että Patagoniaan ollaan menossa! http://fi.wikipedia.org/wiki/Patagonia tuosta kartasta kun katotte, nii huomaatte varmaan, että aika laaja alue vielä...:D
Mutta juu, en nyt kovin ahkera kirjottelija oo vielä ollut, mutta sitten kun oikeesti pääsen tuonne maailman toiselle puolelle nii sitten (jos on aikaa ja netti käytössä!) toivon mukaan tulee enemmän ja useemmin juttua! Ja toivonmukaan jotain vähän mielenkiintoisempiaki juttuja..:D
"Joko jännittää? Onkos espanjaa jo opeteltu paljon? Kuinka sä uskallat? Niin missäs Argentiina taas olikaan? Milloin sä lähdet?jne." Kysymyksiä, joita kuulee niin usein, kun ihmiset saa tietää mun lähdöstä. Varsinkin tuota ekaa ihmiset jaksaa hokea. Ja mä yleensä vastaan, että ei mua, ainakaa paljon. Ainakaan vielä. Ei se tunnu todelliselta. Vielä. Ehkä sitten lentokentällä. Väännän sen vitsiksi. Mutta jos ihan rehellisiä ollaan, niin oikeesti mua jännittää. Ja paljon. Ei aina. Koko kevään mulla on ollut käynnissä semmoinen tunnemyllerrys. Välillä on päiviä, jolloin suunnittelen ja haaveilen ja odotan ihan älyttömän malttamattomana ja innokkaana ens vuotta. Oon niin onnellinen, että mulla on tää tilaisuus ja toivoisin jo että se vuosi alkais jo. Ja näin mä sen aika monelle selitän, jos ne kysyy että miltä musta tuntuu. Usein jätän mainitsemasta ne toiset päivät. Ne itkupotkuhämmennyspaniikkihetket. Sillä joskus mulle tulee sellaisia kohtauksia, että itkettää ja pelottaa ja miettii, että MITÄ IHMETTÄ SÄ LIKKA OIKEIN MEINAAT?! että en mä pysty, en uskalla, en voi, en halua... Mietityttää, että mistä kukkapenkistä mä oikein kaivan sen kaiken rohkeuden, jota mä tarvin. Miten mä osaan olla tarpeeksi ulospäinsuuntautunu, fiksu, positiivinen, rohkee, itsenäinen, aktiivinen ja kaikkee muuta, mitä multa odotetaan?! Ja miten mä pystyn jättämään mun läheiset ihmiset? Yleensä pieni vollotus, pala suklaakakkua tai kenties juttelu jonkuin mun kullan tai toisen vaihtariksi lähtevän kanssa on aika hyviä lääkkeitä tälläsiin kohtauksiin, eikä ne kestä kauan. Pian tulee taas se innostus. Ja yleensä oon sitä mieltä et oon tehny oikeian valinnan ja ratkaisun. Yleensä.
Mutta mistä sen oikeestaan voi tietää, että mikä valinta on oikee tai väärä? Mun elämä muuttuu tästä vuodesta varmasti. Mut muuttuuko se hyvään vai huonoon suuntaan? Vaikeeta sanoa tässä vaiheessa, mutta just nyt mulla on hyvä tunne, (ikuisena optimisitina!) että jotain hyvää siitä tulee :)
Mun rakas siskoni ja äiti on tehny jonkin verran pinssejä mulle. Rotary vaihtarit vaihtaa keskenään oman maansa pinssejä ja kerää niitä sellaseen rotary takkiin. Tarvin niitä TOOOSI paljon. Nää mun pinssit on oikeestaan aika hienoja. Niitä vaan pitäis tehdä vielä paljon lisää. Ehkä mä järjestän jotkut pinssinväsäämisjuhlat joku päivä ;D Muita valmisteluja tässä on ollu mm. Suomi-esitelmän tekemistä...Tai olis pitäny olla, en oo sitä kauheesti tehnyt ja nyt alkaa siitä kehittyä pieni paniikki. Mun pitää siis pitää semmonen Suomesta kertova esitelmä englanniksi seuraavassa vaihtarikoulutuksessa 5.5. Mutta ehkä se menee hyvin...Tuliaisia isäntä perheille pitäis ruveta ettimään, ja käyntikortteja tilata. Heti kun saan tiedot siiitä minne nyt oon muuttamassa. Joka päivä tarkistan sähköpostin ja toivon että nyt olsi tullu tiedot isäntäperheestä ja kaupungista. Vielä ei oo tullu, muuta kuin että Patagoniaan ollaan menossa! http://fi.wikipedia.org/wiki/Patagonia tuosta kartasta kun katotte, nii huomaatte varmaan, että aika laaja alue vielä...:D
Mutta juu, en nyt kovin ahkera kirjottelija oo vielä ollut, mutta sitten kun oikeesti pääsen tuonne maailman toiselle puolelle nii sitten (jos on aikaa ja netti käytössä!) toivon mukaan tulee enemmän ja useemmin juttua! Ja toivonmukaan jotain vähän mielenkiintoisempiaki juttuja..:D
keskiviikko 9. helmikuuta 2011
Argentina, baby!!! ;)
Joo heips vaan kaikki!!! En oo nyt tänne blogiin kirjotellu, kun tosiaan Amerikasta kotiuduin jo aikaa sitten ja tämän oli tarkotus aluksi olla vain sen matkan ajan pidettävä blogi. Sain sen oikein opettajalta tehtäväksi, ja siitä syystä kirjottelin loistavalla enkun taidoillani :D Mutta nyt tuli sellanen olo että minäpä haluan kirjottaa tänne ihan muuten vaan ja vieläpä ihan omalla äidinkielelläni!!! Ja kun näitä loistavia ajatuksia tuntuu löytyvän niinkin paljon että äiti tänään mulle tokaisi että " Älä sitten vaa ikinä rupee stand up -koomikoksi!" Oli vissiin niin älykkäitä juttuja...Mutta yritän nyt elvyttää tätä blogiani näillä EIstandupkomiikkajutuilla... Katsotaan nyt mitä siitäkin tulee :D
Ja hei, matka aiheessa pysytään, tavallaan ainakin! Nimittäin nyt kevään aikana rupean valmistautumaan pikku hiljaa Argentiinaa varten! Sillä jokin aika sitten sain tiedon että tuolla Atlantin toisella puolella odotteleekin uusi kotini! Ainakin siis vuoden ajan! Rotarien kautta olen lähdössä vaihtariksi ja täytyy sanoa että päätös tuli vähän yllättäen ja puskista ja silleen, mutta tähän mennessä aika hyvältä päätökseltä se on tuntunut!!! Odotan ihan älyttömän innoissani ja jännittyneenä että saisin tietoa alueesta ja isäntäperheestä, mutta ne tiedot tuleepi vasta keväämmällä. Eli ei tässä oikein muu auta tässä vaiheessa, kuin yrittää päntätä tuota españolia päähän...Helpommin sanottu kuin tehty! :P Nytkin espanjan kappale papattelee tuolla taustalla epätoivoisesti, mutta luulen että aika heikosti ymmärrän argentiinalaisia syksyllä...Kaikesta tästä opiskelusta huolimatta, sillä en ole kauaa kerinnyt kieltä opiskella, oikein toinen kurssi vasta menossa lukiossa! Mutta hiljaa hyvä tulee! Ja paikanpäällä sitä varmaan ihan vahingossa tulee opittua! ;D
Kävin myös tuossa eilen tyhjäämässä Jurvan suunnattoman kirjaston hyllyt kaikesta mahdollisesta Argentiinasta kertovasta kirjallisuudesta! Aion nyt ainakin ottaa tämän tosissani! :D Mukaan kyllä tarttui kirjaston hyllyiltä muutama nuottikirjakin, jos tulisi välillä soitettua pianolla jotain muutakin kuin noita samoja kappaleita koko ajan! Varsinkin kun suunnitelmissa olisi ns. soittaa varastoon ennen ensi vuotta, kun ei oikein voi olettaa että mun isäntäperheellä olis oma flyygeli mua odottamassa :P
Muutenkin yritän koko ajan ottaa tavallaan kaikesta kaiken irti. Tai tavallaan painaa kaikki Suomen ihanat asiat mieleen! Oon aivan innoissani nauttinu näistä lumisista keleistä! Oikeesti, vaikka valitankin aina välillä...:D Pulkkamäki varsinkin on erittäin kypsää ja sopivaa ja suomalaista ajanvietettä! Suosittelen lämpimästi kaikille!
No nyt tästä ekasta in Finnish kirjotuksesta tulikin niin sekava että onnittelen kaikkia, jotka tännekin asti selvisivät hengissä! Voisin yrittää luvata että seuraavissa (jos niitä tulee :D) teksteissä on enemmän päätä ja häntää tai edes toista niistä!!! Kiitos ja hyviä öitä :)
Ja hei, matka aiheessa pysytään, tavallaan ainakin! Nimittäin nyt kevään aikana rupean valmistautumaan pikku hiljaa Argentiinaa varten! Sillä jokin aika sitten sain tiedon että tuolla Atlantin toisella puolella odotteleekin uusi kotini! Ainakin siis vuoden ajan! Rotarien kautta olen lähdössä vaihtariksi ja täytyy sanoa että päätös tuli vähän yllättäen ja puskista ja silleen, mutta tähän mennessä aika hyvältä päätökseltä se on tuntunut!!! Odotan ihan älyttömän innoissani ja jännittyneenä että saisin tietoa alueesta ja isäntäperheestä, mutta ne tiedot tuleepi vasta keväämmällä. Eli ei tässä oikein muu auta tässä vaiheessa, kuin yrittää päntätä tuota españolia päähän...Helpommin sanottu kuin tehty! :P Nytkin espanjan kappale papattelee tuolla taustalla epätoivoisesti, mutta luulen että aika heikosti ymmärrän argentiinalaisia syksyllä...Kaikesta tästä opiskelusta huolimatta, sillä en ole kauaa kerinnyt kieltä opiskella, oikein toinen kurssi vasta menossa lukiossa! Mutta hiljaa hyvä tulee! Ja paikanpäällä sitä varmaan ihan vahingossa tulee opittua! ;D
Kävin myös tuossa eilen tyhjäämässä Jurvan suunnattoman kirjaston hyllyt kaikesta mahdollisesta Argentiinasta kertovasta kirjallisuudesta! Aion nyt ainakin ottaa tämän tosissani! :D Mukaan kyllä tarttui kirjaston hyllyiltä muutama nuottikirjakin, jos tulisi välillä soitettua pianolla jotain muutakin kuin noita samoja kappaleita koko ajan! Varsinkin kun suunnitelmissa olisi ns. soittaa varastoon ennen ensi vuotta, kun ei oikein voi olettaa että mun isäntäperheellä olis oma flyygeli mua odottamassa :P
Muutenkin yritän koko ajan ottaa tavallaan kaikesta kaiken irti. Tai tavallaan painaa kaikki Suomen ihanat asiat mieleen! Oon aivan innoissani nauttinu näistä lumisista keleistä! Oikeesti, vaikka valitankin aina välillä...:D Pulkkamäki varsinkin on erittäin kypsää ja sopivaa ja suomalaista ajanvietettä! Suosittelen lämpimästi kaikille!
No nyt tästä ekasta in Finnish kirjotuksesta tulikin niin sekava että onnittelen kaikkia, jotka tännekin asti selvisivät hengissä! Voisin yrittää luvata että seuraavissa (jos niitä tulee :D) teksteissä on enemmän päätä ja häntää tai edes toista niistä!!! Kiitos ja hyviä öitä :)
torstai 21. lokakuuta 2010
Canadiens say "eh" :D
Yesterday we drove to Orillia, Canada to meet some of our relatives. They were really nice people and let us stay in their house the night! It has been really great that we haven't just been like tourists in hotels and stuff! We have got a chance to see rea people's homes and life and things like that!!! i reallly love that! That is how you can really learn!!! For example i learned what are really good chips with some dip and really great French toast!!! :D Haha, always food... And i really noticed that the Canadien people do say "eh" a lot!!!! That is funny! And also i have noticed that people are more like out-going or open or i don't know, like they talk more than we finns!!! And maybe thay think that we are weird quiet people who are either stupid or unpolite!!! That is why i have tried to talk and smile a lot!!! And you know, i really can talk much when i want, now i just have to do it in English!! But that is fun and i really think that it is much easier to me now open my mouth and actually say something, than it used to be!!!
And today morning we had to keep going to Toronto. It is always sad to say good bye...And again in a car!!! we have been driving a lot in this trip!!! But it is okay, i can sleep in a car or try to take pictures ( my camera is ALMOST full now, i think i only have something like 60 pics left...) or something!!! There is at least room for everything! :D
We stopped to eat in a...guess...HAMBURGER place!!! There really isn't anything but junk food near the highways!!! And if you are driving there and you get hungry you either suffer or eat the junk food!!! :D I honestly won't eat any food like that when i come home! Period.
I haven't seen Toronto much today, we just satyed at our hotel but i think it is a big city too!!! Smaller than Chicago, but still... We are going to spend tomorrow the whole day in Toronto and then in the night, about 9:15 our flight leaves and we start our short short short night!!! You know, the flight takes about 6 hours but because of the time difference we will be in Reykjavik at about 7 a.m so we kind of loose part of our night!!! So i guess that means i have to sleep well tonight!!! :D
And today morning we had to keep going to Toronto. It is always sad to say good bye...And again in a car!!! we have been driving a lot in this trip!!! But it is okay, i can sleep in a car or try to take pictures ( my camera is ALMOST full now, i think i only have something like 60 pics left...) or something!!! There is at least room for everything! :D
We stopped to eat in a...guess...HAMBURGER place!!! There really isn't anything but junk food near the highways!!! And if you are driving there and you get hungry you either suffer or eat the junk food!!! :D I honestly won't eat any food like that when i come home! Period.
I haven't seen Toronto much today, we just satyed at our hotel but i think it is a big city too!!! Smaller than Chicago, but still... We are going to spend tomorrow the whole day in Toronto and then in the night, about 9:15 our flight leaves and we start our short short short night!!! You know, the flight takes about 6 hours but because of the time difference we will be in Reykjavik at about 7 a.m so we kind of loose part of our night!!! So i guess that means i have to sleep well tonight!!! :D
tiistai 19. lokakuuta 2010
Niagara Falls
Okay, now i am here in Canada! we came across the border yesterday and stayed 2 nights close to the Niagara falls! They were amazing!!! You could hear them from far away and when you went close enough it felt like it was raining!!!! They were so beautiful!!! :) And we got to go by a helicopter!!!! it was a really small one and it flew over the Falls! i was first so scared!!! But also excited!! and it was wonderful!! i have never been in a helicopter before, and who knows, maybe i won't get a cahnce for that again!!!! It was... i can't even say it with words but i am sure you can imagine!!! AMAZING! My dad and sister and brother also went into a some kind of cave BEHIND the Falls...I couldn't go, I am too scared of a tiny places!!! :D
Before the Falls we drove through Buffalo...It was a city that well, wasn't so pretty...Ugly old buildings, poor people...not fun...
And we also went to a Native Americans area. But we didn't see anything like teepees ( I don't know how to spell this...but i mean their tents) or anything lik that!! Just normal people, well, maybe a bit more poor people than the "normal" ones...It wasn't so great...We only went to a place called Smokin Joes to eat and then went to a store where they sold Indian things. I hope the native americans got the money!
Only couple of days left!!! On Friday we will fly to Reykjavik. Now we are in a small town and soon we will drive to Toronto. These weeks have gone by so quickly!!!
Before the Falls we drove through Buffalo...It was a city that well, wasn't so pretty...Ugly old buildings, poor people...not fun...
And we also went to a Native Americans area. But we didn't see anything like teepees ( I don't know how to spell this...but i mean their tents) or anything lik that!! Just normal people, well, maybe a bit more poor people than the "normal" ones...It wasn't so great...We only went to a place called Smokin Joes to eat and then went to a store where they sold Indian things. I hope the native americans got the money!
Only couple of days left!!! On Friday we will fly to Reykjavik. Now we are in a small town and soon we will drive to Toronto. These weeks have gone by so quickly!!!
torstai 14. lokakuuta 2010
Amish
Yesterday and today i have had an exciting time!!! At least because I love history!!! And different cultures and so on! We are now in Ohio and the place where we stay is really close to a big Amish area. Do you know what the Amish people are? Here is a link to wikipedia, but i didn't really read it, so i don't know is it really good...( http://en.wikipedia.org/wiki/Amish ). But anyway, shortly they are Christian but they have their own rules and things, for example they dress up like old fashioned clothes and even live like that without cars or electricity or anything!!! And there they were, people driving buggies or carriages with horses there next to the cars! We spent a whole day there, shopping and just looking around! It was so fun and weird to drive past an Amish school where were little girls in dresses and and bonnets like in that tv show called Little house on the prairie! It really felt like i was in a movie or something, it just didn't feel real. Or that i had suddenly jumped in a time machine or something!!! I learned a lot of their life and bought some candy and took pictures! I had a fun day! And you could see horses and cows everywhere and some men harvesting with horses! It is so strange that there are people living like really modern life with all kinds of machines and electric appliances and right next to it there are people living such a simple life!!! I think that is amazing!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)